FYI – for your information eli tiedoksesi.
Lyhennyksen suomennos on peräisin netin Urbaanista sanakirjasta. Esimerkiksi sinne löytää helposti, jos ja kun lähtee verkosta etsimään suomennosta nuorisokieleen.
Vuodenvaihteessa siellä täällä kyseltiin "Mites sun uv?". Mielipidettä johonkin asiaan udellaan tämän tästä kahden kirjaimen lyhenteellä "mp".
Ällös aikuinen ahdistu: erilaisia teini-aikuinen -sanakirjoja koluavat myös nuoret. Puhuttu ja kirjoitettu kieli muuttuu jatkuvasti ja niin kovalla vauhdilla, etteivät edes sen ahkerimmat uudistajat tunnu pysyvän perässä.
Aika kortilla ja viestitulva valtava
Kaarinalaisen Valkeavuoren yläkoulun oppilaat Aada Karjalainen, Julia Mäki, Julia Ruohonen, Aura Rantamäki ja Tom Naksutti vilkuilevat jatkuvasti puhelimiaan. Viestivirta on jatkuvaa.
Tom Naksutti sanoo, ettei itse paljoa käytä lyhenteitä viestitellessään. Hän myöntää kuitenkin, että yksi kolmen kirjaimen joukko on aika yleinen hänenkin kännykkänsä ruudulla.
– Emt, Naksutti sanoo.
En mä tiedä toistuu viesteissä usein ja sopii moneen tilanteeseen.
Aura Rantamäki turvautuu myös joskus lyhennettyihin viesteihin.
– Koska ei vaan jaksa kirjoittaa pitkiä viestejä, niin laittaa sitten sinne vaikka sen emt tai ihsm eli ihan sama.
Lyhenteitä käytetään luovasti. Viesteissä menevät iloisesti sekaisin erikielisten sanojen lyhenteet. Välillä tulee keksittyä omia, ihan uusia lyhenteitä.
Aada Karjalaisen mukaan joskus voi tulla ymmärryksessä hämmennystä, mutta aina viestin sisältö lopulta selviää - viimeistään netin avulla.
– Joskus on ihan pakko googlettaa, että mitä lyhenne viestissä tarkoittaa, että osaa vastata.
Myös Tom Naksutti sanoo, että kavereilta tulee paljon lyhenneviestejä, joita ei ymmärrä. Niissä piilee väärinymmärryksen vaara. Hän on pyytänyt kavereita viestimään pidemmin, mutta tulos on ollut laiha.
– Sanovat vaan, että ei jaksa ja keskustelu on loppunut siihen.
Ei voi mennä enää lyhyemmäksi
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielenhuoltaja ja kouluttaja Laura Niemi on todennut YleXin jutussa, että nuoret ovat kielellisiä innovaattoreita ja että luovat kielen ilmiöt syntyvät juuri nuorten parissa.
Kielessä on Niemen mukaan muoti-ilmiöitä samalla tavalla kuin vaikka pukeutumisessa.
Uusin ilmiö näyttää olevan sanojen typistäminen jopa yhteen kirjaimeen.
Valkeavuoren koulun opettaja Jussi Silviukselle nuorison viestinnässä käyttämät kirjainlyhenteet ovat tuttuja.
Silviuskin tukeutuu välillä verkkosanakirjaan, jos ei ymmärrä, mitä oppilaalta tullut viesti tarkoittaa.
Yksi lyhenne on jäänyt erityisesti mieleen.
– Sain oppilaalta viestin, jossa oli vain "k". Silloin piti kysyä, että mitä hän tarkoittaa. Vastaus oli, että "ok". Se oli ollut oppilaan mielestä liian pitkä kirjoitettavaksi, joten viesti lyhentyi pelkäksi kooksi.
Kaikki teinit eivät tykkää liian lyhyistä viesteistä. Yksi ja sama viestin sisältö voi tuntua erilaiselta erilaisilla kirjoitustavoilla.
Sävyerot voivat olla pienestä kiinni ja yhden kirjaimen viesti voi muuttaa kokemuksen sisällöstä.
– Ok voi tuntua jopa ilkeältä. Se on parempi kirjoittaa okei, toteavat Valkeavuoren yläkoulun teinit.
Jokunen äiti tai isä on saattanut huomata, että teini voi pehmentää ilmaisua lisäämällä loppuun useampia i-kirjaimia.
(Ja FYI: sama kaava pätee myös moi-sanaan.)
Lue lisää: