Espoon Leppävaarassa juuri 1 vuotta täyttäneet Mia ja Leo heräilevät päiväuniltaan. On ruokailun aika. Kaksosten rytmit ja rutiinit pitävät vanhempienkin elämän ruodussa.
Perheen äiti Henna Kapulainen sanoo, että hänen elintapansa ovat muuttuneet lasten myötä parempaan suuntaan.
– Tulee liikuttua ja oltua ulkona paljon enemmän. Nukkumaan käynti on aikaistunut. Miettii myös tarkemmin mitä ruokaa laittaa, mikä on hyvä lapsille ja hyvä itsellekin. Haluan olla hyvä esimerkki heille.
Uusi tutkimustulos tukee Kapulaisen kokemusta.
FinTerveys 2017 -väestötutkimuksen aineistosta on nyt vertailtu pikkulasten vanhempien elintapoja ja hyvinvointia muihin alle 50-vuotiaisiin aikuisiin, joilla ei ole pieniä lapsia. Pikkulasten vanhemmiksi määriteltiin ne aikuiset, joiden kotitaloudessa asui ainakin yksi alle 7-vuotias lapsi.
Tutkimuksen mukaan pikkulasten vanhempien elintavat olivat terveyden kannalta hiukan suotuisammat kuin muiden samanikäisten aikuisten.
He esimerkiksi istuivat vapaa-ajallaan vähemmän ruudun ääressä kuin muut aikuiset. Äideistä ja isistä 14 prosenttia ilmoitti istuvansa vapaa-ajallaan ruudun ääressä enemmän kuin kolme tuntia. Muista naisista neljännes ja miehistä kolmannes ilmoitti päivittäisen ruutu-aikansa määräksi enemmän kuin kolme tuntia.
Pienten lasten vanhemmat käyttivät harvemmin runsaasti alkoholia kerralla kuin muut aikuiset. Pienten lasten äideistä 7 prosenttia joi yli kuusi alkoholiannosta kerralla kuukausittain, kun vastaava luku muilla naisilla oli 15 prosenttia. Isistä 29 prosenttia ilmoitti juovansa yli kuusi annosta kerralla vähintään kerran kuukaudessa, kun muista miehistä näin kertoi 41 prosenttia.
Sen sijaan hedelmien ja kasvisten syönnissä tai tupakoinnissa ei ollut merkittävää eroa pikkulasten vanhempien ja muiden aikuisten välillä.
Tyytyväisempiä saavutuksiinsa ja perhe-elämäänsä
Kaksosten lisäksi Kapulaisen perheeseen kuuluu 3,5-vuotias esikoispoika Niko, joka käy arkisin päiväkodissa. Perheen isä, italialainen Pasquale Romano tekee vuorotyötä ja on siksi iltaisin ja viikonloppuisin usein poissa kotoa.
Arjen pyörittäminen jää siis valtaosin kotiäitinä toistaiseksi olevan Kapulaisen harteille. Kiireisen tuntuisesta elämästä huolimatta Kapulaisella ei ole mitään valitettavaa.
– Olemme todella tyytyväisiä meidän perheeseen ja arkeen. Koemme puolisoni kanssa, että oma aika on tärkeää. Jaksan arkea paremmin, kun minulla on myös omia juttuja.
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan pikkulasten vanhemmista lähes yhdeksän kymmenestä koki elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Lukujen valossa he olivat jopa hieman tyytyväisempiä elämäänsä kuin muut aikuiset, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Annamari Lundqvistin mukaan mediasta välittyy usein melko raskas kuva lapsiperhearjesta. Mielikuvan on arveltu olevan yksi syy siihen, että syntyvyys Suomessa laskee.
– Tämän tutkimuksen tulokset puhuvat mielikuvaa vastaan. Tulokset antavat viitteitä siitä, että iso osa pikkulasten vanhemmista voi hyvin ja elää terveellisesti. Pikkulapset tuovat myös paljon sisältöä elämään ja vanhemmat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne, joilla näitä pieniä lapsia ei ole.
Tutkimuksen mukaan pikkulasten vanhemmat ovat muita aikuisia tyytyväisempiä perhe-elämäänsä sekä saavutuksiinsa elämässä.
Ennen lapsia Kapulainen kertoo tehneensä paljon töitä ja kokeneensa uransa todella tärkeäksi. Muutos menestyneestä työntekijästä kotiäidiksi oli iso, mutta perheen yhdessäolo tekee Kapulaisen onnelliseksi.
– Työ on tosi tärkeä osa omaa minuutta ja haluan vielä saavuttaa asioita työelämään palattuani. Mutta vaikka en enää saavuttaisi mitään, niin olisin todella tyytyväinen tähänkin. Koen, että asiat ovat tosi hyvin, Kapulainen toteaa.
Annamari Lundqvist piti yllättävänä sitä, että pikkulasten vanhemmat olivat yhtä tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa ja kokivat toimeentulonsa riittäväksi yhtä usein kuin muut samanikäiset aikuiset.
– Vajaa puolet oli tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Toki se on iso osuus, jotka ovat tyytymättömiä, mutta keskeistä on se, että tyytymättömien osuus ei ole lapsiperheissä sen suurempi verrattuna muihin samanikäisiin, Lundqvist sanoo.
Yhdessä asiassa menee muita heikommin
Yksi asia, jossa pikkulasten vanhemmilla meni muita samanikäisiä aikuisia heikommin, ei liene yllätys. Pienten lasten vanhemmista noin kaksi kolmasosaa koki nukkuvansa riittävästi. Muista aikuisista riittävästi koki nukkuvansa kolme neljästä.
Tuloksen kuultuaan Henna Kapulaista alkaa naurattaa. Hän kertoo, että esikoinen nukkuu jo hyvin, mutta kaksosten nukkumisen kanssa on jouduttu tekemään töitä. Työ on kuitenkin alkanut tuottaa tulosta ja viimeisen viikon ajan Kapulainen kertoo nukkuneensa itsekin jo selvästi paremmin.
–Meillä nukutaan nyt ehkä noin kuusi tuntia yössä, mutta se on hyvää unta. Kaikki voi paremmin, kun nukumme paremmin. Varsinkin äiti ja isä, Kapulainen lisää ja nauraa.
Tutkimuksen mukaan joka neljäs pienen lapsen äiti ja joka seitsemäs isä koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Tulos on kuitenkin samaa luokkaa kuin muilla aikuisilla. Esiintyvyysluvut olivat pienten lasten vanhemmilla johdonmukaisesti jopa pienempiä kuin muilla aikuisilla, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
– Pienten lasten vanhemmat eivät ainakaan koe sen enempää psyykkistä kuormittuneisuutta kuin muutkaan aikuiset, Lundqvist toteaa.
Myöskään masennusoireiden esiintyvyydessä erot pikkulasten vanhempien ja muiden aikuisten välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, vaikka pikkulasten vanhemmilla esiintyi vähemmän masennusoireilua kuin muilla aikuisilla.
Tutkimuksessa oli mukana 762 pikkulasten vanhempaa ja muita 18–50-vuotiaita aikuisia 1 865.
– Pikkulasten vanhempien hyvinvointia ja elintapoja on tutkittu aika vähän varsinkin Suomessa. Meillä on tässä aika hyvä ja edustava otos, josta on voitu katsoa useita eri aspekteja, Lundqvist sanoo tyytyväisenä.
"Suomessa paremmat valinnanmahdollisuudet"
Kapulainen muutti perheineen Suomeen viime toukokuussa asuttuaan yli 10 vuotta Skotlannissa. Suomeen muutto tuli ajankohtaiseksi, kun kaksoset ilmoittivat tulostaan. Vanhemmat kokivat tarvitsevansa laajemman tukiverkon ympärilleen, ja vaihtoehtoina oli muuttaa Suomeen tai perheen isän kotimaahan Italiaan.
– Koen, että Suomi on ihana maa lapsiperheille. Olemme sopeutuneet hyvin. Puhun myös omasta puolestani, sillä olin niin kauan pois, Kapulainen sanoo hymyillen.
Kapulaisen mukaan Skotlannissa kotiin jääminen kaksosten kanssa olisi ollut vaikeampaa, sillä päivähoito on niin kallista. Kapulainen kertoo, että Skotlannissa miehet käyvät yleensä töissä ja kotona oleva äiti saa melko huonosti tukia.
Suomessa äidillä on paremmat valinnanmahdollisuudet, Kapulainen iloitsee.
– Jos jossain vaiheessa itse koen, että haluan lähteä töihin, se on enemmän minun päätäntävallassa mitä haluan tehdä, kuin että joku pakottaisi vähän jompaankumpaan suuntaan. Se on tosi ihanaa.
Artikkelin kommentointimahdollisuus on auki torstaihin klo 23:een saakka. Tervetuloa mukaan!
Lisää aiheesta:
Lue myös:
Kuuntele Areenasta: Havaintoja ihmisestä: Vanhempien läsnäolo arjessa vähentää koko perheen paineita