Kaikkien aikojen suurimmaksi saimaannorpaksi tituleerattu Viljo löytyi elottomana kotivesiltään Rantasalmen Haukivedeltä.
Ruhon kävi nostamassa jäistä Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela. Räpylämerkki viimeistään paljasti yksilön Viljoksi. Norppa oli ajautunut rantaan ja jäätynyt kiinni rantaveteen.
– Suurin osa oli jään sisässä. Silloin ei voinut edes päällepäin sanoa, mikä eläin siellä lymyää.
Koskela arvioi saimaannorpan kuoleman olleen tuore, muutama viikko ennen löytöhetkeä. Norppa vietiin Ruokaviraston ruumiinavaukseen, jolloin myös kuolinsyy selvisi.
– Suolisto oli kiertynyt niin, ettei ravinto enää ole kulkenut läpi.
Samalla jylläämään on päässyt myös tulehdus.
Täysin omaa luokkaansa
Viljo on ollut kooltaan poikkeuksellinen yksilö, sillä norppa painoi noin 130 kiloa.
– Tämä on vasta toinen yli satakiloinen norppa. Hyvin harvinaisia ovat. Yleensä ruhot ovat 60–80 kiloa painavia.
Suojelubiologi Jouni Koskelan mukaan mittaakin on kertynyt yli 1,5 metriä. Normaalisti aikuiset urosnorpat ovat noin 1,3 metrin mittaisia.
Viljo-norppa on todennäköisesti yli 20-vuotias. Ikämääritys tehdään hampaasta myöhemmin.
Tuttu yksilö myös norppakuvaajalle
Norppakuvaaja, tietokirjailija Juha Taskinen sai tiedon Viljon löytymisestä perjantaina kotiinsa Haukiniemen kylään.
– Suruhan se on, kun kaveri on kuollut. Vielä viime kesänä se näytti hyväkuntoiselta. Näin sen kahteen otteeseen. Viljo oli kotonaan ja siellä varmaan eleli myös viimeiset aikansa.
Taskinen tutustui harvinaisen kookkaaseen norppayksilöön 2010-luvun alussa. Siihen mennessä kuvaaja oli kuullut vain tarinoita "laiturinkokoisesta" hylkeestä.
– Lohdullista tässä on se, että norppaelämä niillä vesillä jatkuu Viljon geenien muodossa ja myös kavereiden kautta. Viljon kavereita oli pienikokoinen Erkki ja toinen, lähes Viljon kokoinen yksilö. Viime kesänä erehdyin luulemaan sitä Viljoksi, kunnes huomasin Viljon puhaltelevan hieman kauempana avannossa. Varmaan satakiloinen oli tämä Mulju-niminen kaverikin. Saattaa olla Viljon veli tai perillinen koosta päätellen.
Taskinen on saanut kuluneen syksyn ja alkutalven aikana tottua haikeisiin norppauutisiin. Puruvedeltä kymmeniin vuosiin ensimmäisenä löytynyt Pilvi-norppa löytyi kuolleena vuoden ikäisenä. Savonlinnan Pihlajavedellä erikoisissa olosuhteissa elänyt Jerry-norppa oli niinikään siirtynyt ajasta ikuisuuteen.
– Jerry eli lahdessa kivilouhikon alla, ja sieltä löytyi myös sen jäännökset ja räpylämerkki. Hyvää tässä on se, että Jerryn paikan oli jo ottanut toinen eläin. Ja Puruvedelle syntyi viime keväänä kaksi kuuttia, Taskinen kertoo.
Kaikki kolme eläintä löytyy kuvien ja tarinoiden muodossa Taskisen viimeisimmästä teoksesta "Jää hyvin saimaannorppa".
– Täytyy illalla sytyttää kynttilä Viljon muistoksi. Kuningas on kuollut, kuningas eläköön, Taskinen tuumii.
Saimaannorpat voidaan nykyisin tunnistaa jokaisen yksilöllisen turkkikuvion takia. Itä-Suomen yliopiston ylläpitämässä tietokannassa on jo 400 norpan kuvat.
– Ihmisten kannatta ottaa havaitsemistaan norpista kuvia ja viedä ne tietokantaan. Näin saadaan arvokasta tietoa näiden hylkeiden elämästä, Taskinen muistuttaa.
Lue myös:
Näyttääkö Pullervo-norppa sinusta isolta? – Viljo on vielä 2,5 kertaa kookkaampi