Kiinan syntyvyys oli viime vuonna yhtä vähäistä kuin kommunistien noustessa valtaan vuonna 1949. Vauvojen määrä hupeni kolmatta vuotta peräkkäin.
Lue lisää:
Kiinasta onkin hyvää vauhtia tulossa ensimmäinen kehittyvä maa, joka "harmaantuu ennen kuin rikastuu", Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kuvailee.
– Kiina on ensimmäisiä ei-rikkaita maita, jossa tulee iso ongelma eteen, kun eläkeläisten ja vanhusten määrä kasvaa. Työllisten pitää jotenkin elättää heidät, Koivu sanoo.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhemman ekonomistin Juuso Kaaresvirran mielestä tilanne on paha ennen kaikkea Kiinan omalta kannalta, mutta sillä on vaikutusta myös Kiinan kanssa kauppaa käyviin maihin.
Kiinan työikäisten määrä laskee. Se hidastaa talouskasvua.
– Se ei tapahdu kertarysäyksellä vaan vuosi vuodelta pikku hiljaa. Kun kehitys jatkuu pitkän aikaa ja työvoima supistuu tästä eteenpäin kymmeninä vuosina, niin vaikutus on suuri, Kaaresvirta selittää.
Mitä vanheneva maa ostaa maailmalta?
Ikääntyminen heijastuu siihen, mitä kansakunta haluaa maailmalta ostaa. Esimerkiksi palveluiden tarve kasvaa.
Taloustiedekään ei silti vielä tarkalleen tiedä, miten vanheneminen vaikuttaa.
– Vaikutuksia löydetään koko ajan lisää: miten ikääntyminen vaikuttaa säästämisasteeseen, kulutukseen, innovointiin tai tuottavuuskehitykseen, Nordean Koivu sanoo.
Esimerkiksi Ruotsin metsäteollisuus valmistautuu juuri vanhentumiseen vientimarkkinoillaan.
– Ruotsalaiset metsäyhtiöt ovat jo pitkään markkinoineet itseään niin, että kun väestö ikääntyy, niin heidän tuotteilleen eli esimerkiksi pehmopaperituotteille tulee enemmän kysyntää, Koivu sanoo.
Vanheneminen voi olla eurooppalaisille yrityksille valtti
Eurooppalaisten yritysten etu on se, että Eurooppa vanhenee maanosista nopeiten. Kun pitää ratkoa omia ongelmia, voi syntyä myös ikääntymiseen liittyviä innovaatioita ja vientituotteita, Elinkeinoelämän EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.
Kiinan kasvu tulee yhä melko suurelta osin investoinneista, vaikka siellä halutaan esimerkiksi koulutusta parantamalla lisätä palveluiden ja korkeamman osaamisen osuutta taloudessa.
– Jos siinä ei onnistuta, talouskasvu hidastuu ja väestö vähenee, Kiinaa uhkaa jäädä junnaamaan. Siitä seuraa väistämättä, että kysyntä heikkenee, ja sitä kautta Suomen viennin kysyntä painuu, Pakarinen kuvaa.
Kiinan talouskasvun heikkeneminen näkyisi myös esimerkiksi Suomeen tulevassa turismissa. Ihmisillä ei olisi varaa matkustaa. Kiinalaisten matkailu Suomeen on kasvanut erittäin nopeasti viime vuodet.
Pakarinen ei näe suurta riskiä siinä, että Suomi vie Kiinaan lähinnä investointihyödykkeitä ja vähemmän kuluttajatuotteita.
– Vaikka Kiinan vanheneminen ei lisäisi investointihyödykkeiden kysyntää, niin niihin liittyvien aineettomien palveluiden kysyntä voi kasvaa, Pakarinen sanoo. Koneet esimerkiksi tarvitsevat kunnossapitoa.
Kiinan kasvu heikkenee jo valmiiksi
Perjantaina Kiinan tilastoviranomaiset kertoivat hitaimmasta talouskasvusta sitten vuoden 1990. Maan bruttokansantuotteen kasvu on yltänyt viime aikoina enää kuuteen prosenttiin, kun virallisena tavoitteena on liki 6,5 prosentin kasvutahti.
Ekonomistit suhtautuvat Kiinan talouslukuihin varauksella, koska tilastoviranomainen on tiukasti valtion kontrollissa. Maa on myös niin valtava, että tarkoista luvuista perille pääseminen on vaikeaa jo koon vuoksi.