Ryhmä huippututkijoita eri puolilta maailmaa esitteli vuosi sitten niin sanotun planetaarisen ruokavalion. Sen piti ainakin ajatuksen tasolla ratkaista maailman ravitsemusongelmat.
Kyseessä oli 37 eri alan tutkijan koostama suositus mahdollisimman terveellisestä, ympäristöystävällisestä ja edullisesta ruokavaliosta, jolla pystyttäisiin ruokkimaan maapallon arviolta kymmenen miljardia asukasta vuonna 2050.
Tarkoitus oli löytää ratkaisu yhteen vuosisadan suurimmista haasteista eli uudistaa ruokajärjestelmää vastaamaan väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.
Tutkijat esittivät, että ruokavalioon on lisättävä kaikkialla maailmassa merkittävästi vihanneksia, hedelmiä, täysjyviä, pähkinöitä ja palkokasveja.
Vastaavasti länsimaissa pitäisi vähentää paljon punaisen lihan, prosessoitujen elintarvikkeiden ja sokerin kulutusta.
Planetaarinen ruokavalio osoittautui kuitenkin jatkotutkimuksessa liian kalliiksi peräti puolelletoista miljardille ihmiselle, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Afrikassa yli puolella tulot eivät riitä
Planetaarisen ruokavalion hahmotellut tutkijaryhmä eli EAT-Lancet-komitea ei selvittänyt ruokavalion hintaa. Hintaselvityksen tekivät kehitysmaiden maatalouteen ja ruokapolitiikkaan keskittyvän International Food Policy Research -tutkimuskeskuksen (IFPRI) ja yhdysvaltalaisen Tuftsin yliopiston tutkijat.
He selvittivät Maailmanpankin tilastoista 744 ruokatuotteen hinnat 159 maassa. Näin saatiin laskettua kussakin maassa edullisin hinta ruokavaliolle, joka vastaa planetaarisen mallin ravintosuosituksia.
- Planetaarinen ruokavalio maksaa koko maailmassa keskimäärin 2,60 euroa päivässä
- Eniten se maksaa Etelä-Amerikassa ja Karibialla, 3,14 euroa
- Vähiten se maksaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, 2,25 euroa
- Euroopassa ja Keski-Aasiassa hinta on 2,58 ja Pohjois-Amerikassa 2,39 euroa
Tutkijat laskivat, että ehdotettu ruokavalio maksaa maailmassa keskimäärin 2,60 euroa päivässä. Korkein hinta on Etelä-Amerikassa ja Karibialla, 3,14 euroa, ja alhaisin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, 2,25 euroa.
Sekin on aivan liikaa, sillä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 57 prosenttia ihmisistä ansaitsee tätä vähemmän.
Noin kolmannes ruokavalion hinnasta kertyi kasviksista ja hedelmistä.
– Köyhyysrajan ylittäminen ei tarkoita sitä, että ihmisillä olisi varaa syödä terveellisesti. Maalitolpat siirtyvät vähän kauemmas, sanoo Kalle Hirvonen, joka oli yksi jatkotutkimuksen tekijöistä.
Hirvonen työskentelee IFPRIn tutkijana Etiopian Addis Abebassa.
Ruokavalion hinta vaihteli yllättävän vähän
Niin sanotussa planetaarisessa ruokavaliossa on 2 503 kilokaloria. Se vastaa 30-vuotiaan 60 kiloa painavan ja keskimääräisesti liikkuvan naisen päivittäistä energiantarvetta.
Matalan tulotason maissa tällainen ruokavalio veisi valtaosan eli 89 prosenttia keskimäärin käytössä olevista tuloista.Vauraissa maissa osuus on vain kuusi prosenttia.
– Ruokavalion hinta vaihteli maiden välillä yllättävän vähän. Ero tulee suurista tuloeroista maiden välillä, Kalle Hirvonen summaa.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, ettei kaikkein köyhimmillä ole todellisia mahdollisuuksia syödä terveellisesti.
– Haluaisin olla optimistinen, mutta realiteetti on se, että tällä hetkellä siitä ollaan aika kaukana.
Nykyisellään maailmassa 800 miljoonaa ihmistä kärsii aliravitsemuksesta, ja ainakin jossain määrin puutteellista ravintoa syö yli kaksi miljardia ihmistä. Yhtä paljon eli kaksi miljardia on ylipainoisia.
Tälläkin hetkellä eteläisessä Afrikassa kärsitään vakavasta nälänhädästä. 16 maassa 45 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun tarpeesta.
Huono ravinto on suurimpia syitä ennenaikaisiin kuolemiin. Terveellinen ravinto on tasa-arvokysymys, joka jakaa maapallon ihmiset niihin, joilla on siihen mahdollisuus ja niihin, joilla ei ole.
– On huolestuttavaa, että tuloerot kärjistyvät lopulta eroiksi elämänlaadussa ja elinajanodotteessa, Hirvonen toteaa.
Lautaselle tulee lisää rasvaa ihmisten vaurastuessa
Kun ihmiset ja kansakunnat vaurastuvat, ruokavalio muuttuu ensin epäterveellisemmäksi.
Yleismaailmallinen kehityskaari on se, että tärkkelyspitoisten kasvien kuten riisin osuus ruokavaliosta pienentyy ja punaisen lihan, rasvojen ja prosessoitujen ruokien kasvaa.
– Se on tuonut mukanaan ylipaino-ongelmia ja siihen liittyviä sairauksia. Voisi kuitenkin olla mahdollisuus myös toisenlaiseen ravintomuutokseen, jossa terveellisten ruokien osuus kasvaisi, tutkija Kalle Hirvonen sanoo.
Planetaarisessa ruokavaliossa liha- ja maitotuotteita ei kielletä kokonaan, mutta niiden kulutusta pitäisi vähentää nykyisestä merkittävästi. Yhdysvalloissa ja Kanadassa punaista lihaa pitäisi syödä 84 prosenttia ja Euroopassa 77 prosenttia nykyistä vähemmän.
Tutkijat arvioivat, että ehdotettu ruokavalio ehkäisisi vuosittain miljoonia ennenaikaisia kuolemia.
Lähes kaikkialla syödään liian vähän kasviksia
Kun väestö vaurastuu riittävästi, terveystietoisuus alkaa näkyä lautasella. Hirvonen pohtii, että epäterveellisen välivaiheen sivuuttaminen ruokailutottumuksissa voisi onnistua, jos ruoantuotantoon tehdään kansallisella tasolla oikeanlaisia investointeja.
Länsimaissa kulutetaan liikaa maitotuotteita, punaista lihaa, rasvaa ja sokeria. Köyhissä maissa puolestaan syödään liikaa halpoja tärkkelyspitoisia kasviksia.
Lähes kaikissa maissa syödään liian vähän kasviksia, hedelmiä ja pähkinöitä. Tähän ongelmaan EAT-Lancet-komitea halusi antamallaan ravintomallilla parannusta.
Kalle Hirvonen arvioi, että valtiot voisivat vaikuttaa paljon siihen, kuinka terveellisesti ihmiset syövät. Muutokseen tarvittaisiin valtioiden tukitoimia.
– Pitäisi miettiä, miten kasvisten ja hedelmien hinnat saataisiin pidettyä kurissa tai niitä saataisiin jopa laskettua. Analyysit osoittavat, että juuri kasvisten ja hedelmien hinnat nousevat keskimäärin paljon inflaatiovauhtia nopeammin.
Valistus ei auta, jos ei ole varaa
Investoinnit kehitysmaiden maataloussektorilla ovat kuitenkin kohdistuneet pitkään riisiin, vehnään, maissiin ja muihin tärkkelyspitoisiin kasviksiin, koska ihmiset kuluttavat niitä paljon. Muut ruokaryhmät ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Hirvonen ottaa esimerkiksi Egyptin, jossa valtio pitää vehnän hinnan alhaisena subventoimalla tuotantoa.
– Sen myötä osa ihmisistä kuluttaa aivan liikaa vehnää, mikä on johtanut ylipaino-ongelmiin. Egyptin esimerkki on negatiivinen, mutta myös terveellisten elintarvikkeiden hintaa olisi mahdollista alentaa esimerkiksi tukemalla niiden tuottajia.
Valistustakin tarvitaan, mutta se ei johda mihinkään, jos ihmisillä ei ole varaa ostaa terveellisempää ruokaa. Hirvonen on huomannut tämän tutkiessaan Etiopiassa tehtyjä valistuskampanjoita.
– Ihmiset tietävät hyvästä ruokavaliosta, mutta heillä ei ole varaa noudattaa sitä.
Lue lisää: