Usko ei Jarno Kotasen perheessä loppunut, vaikka se monesti koetuksella olikin.
Imatralaisen Kotasen perheen rakas Terttu-koira, iältään vain kolme kuukautta, katosi rakettien paukkeessa viime uutenavuotena Imatran Teppanalassa. Siitä alkoi pitkä jahti, johon osallistui satoja ihmisiä.
Tertun tarina levisi myös sosiaalisessa mediassa. Harva uskoi, että pieni collienpentu löytyisi enää hengissä.
Ihme kuitenkin tapahtui ja Terttu löytyi perjantaina. Koira otettiin kiinni Imatran Pelkolassa. Koiran matka olisi voinut päättyä aivan toisinkin, koska löytöpaikka oli hyvin lähellä Venäjän rajaa.
– Oli uskomaton tunne, kun puhelimeen yhtäkkiä rapsahti kuva ja kysymys, että onko tuo sinun koirasi, kertoo Jarno Kotanen.
Seurasi toista koiraa tämän kotiin
Tertun löysi Pelkolassa asuva mies. Kotasen mukaan löytäjällä itselläänkin oli koira. Terttu oli seurannut löytäjää ja tämän omaa koiraa lenkiltä kotiin. Kotasen mukaan Terttu oli jäänyt talon pihalle istumaan.
– Mies oli katsellut ikkunasta, kun metsänrajasta tullut Terttu-koira istui väsyneenä pihalla. Hän oli lähtenut lähestymään koiraa rauhallisesti. Terttu ei kokenut tätä uhkana vaan jäi jalkoihin pyöriskelemään, kertoo Kotanen.
Kiinniottotilanne oli Kotasen tietojen ollut mukaan rauhallinen. Väsynyt pentukoira oli siinä vaiheessa ollut enemmän kuin valmis kiinniotettavaksi.
Kohtalokas raketti
Kaikki alkoi uudenvuodenaattona, kun Jarno Kotanen oli perheensä ja koiriensa kanssa katsomassa raketteja. Toinen, vanhempi koirista ei ollut koskaan pelännyt niitä. Kotanen oletti, ettei pieni kolmen kuukauden ikäinen pentukaan pelkäisi vaan ottaisi mallia toisesta koirasta.
– Koskaan ei pitäisi olettaa yhtään mitään. Rakettien katsominen vaikuttikin ensin lupaavalta. Ammuin itse yhden raketin, ja kolmen sekunnin päästä pentu kadonnut, Kotanen sanoo.
Viimeinen havainto Tertusta tuli torstaina tammikuun 2. päivänä.
Terttu-koiran etsintöihin osallistui parhaimmillaan satoja ihmisiä ja pakomatkan etenemistä seurattiin tiiviisti.
– Pienenä yllätyksenä tuli, että noinkin paljon oli ihmisiä auttamassa ja seuraamassa tilannetta. Pisimmillään kuulemani mukaan Saksasta asti elettiin tilanteessa mukana, sanoo Jarno Kotanen.
Onnenkantamoinen
Etsijäkoiraliitto oli aluksi mukana etsinnöissä. Liitto jättäytyi pois etsinnöistä, koska ison ihmisjoukon käyttäminen koiran etsintään ei kuulu sen toimintatapoihin.
Etsijäkoiraliiton mukaan iso etsijäryhmä itse asiassa vaikeuttaa koiran löytymistä.
– Kaikkein pahinta on, että otetaan isompi porukka ramppaamaan ja etsimään koiraa. Se on todella uhkaava tilanne. Karkurikoira ottaa sen jahtaamisena, kuvaili tiedottaja Päivi Rosqvist Etsijäkoiraliitosta.
Lisäksi iso porukka etsijöitä voi sekoittaa hajulähteet, joilla etsijäkoira voisi saada vainun karkurista. Rosqvist sanoi kuitenkin ymmärtävänsä koiria etsiviä ihmisiä.
– Hyvää tällä tarkoitetaan varmasti, mutta iso porukka pääsääntöisesti aiheuttaa enemmän ongelmia. Siinä pelotetaan eläintä.
Koiran omistaja Jarno Kotanen sai paljon ohjeita, miten koiran etsintää tulisi jatkaa. Hän uskoo kuitenkin, että osittainen onnenkantamoinen toi Terttu-koiran takaisin kotiin.
– Se, ettemme jatkaneet etsintöjä Pelkolan suuntaan enempää, antoi Tertulle rauhan oleskella siellä. Luulen, ettei se siksi lähtenyt ylittämään Venäjän rajaa, arvelee Jarno Kotanen.
Ensimmäinen yö kotona
Terttu-koira löydettiin olosuhteisiin nähden kelpo kunnossa. Koira oli vaelluksestaan väsynyt ja menettänyt jonkun verran painoaan. Lisäksi sille oli noussut pieni kuume, mutta eläinlääkärin tekemän tutkimuksen mukaan muita suurempia jälkiä pakomatka ei ollut aiheuttanut.
Väsymys kuitenkin painaa pientä pentua.
– Terttu on ensimmäisen yön kotonaan nukkunut kuin tukki ja syönyt hyvin. Hereillä ollessaan se touhuaa jotain pientä lelujen kanssa ja juttelee välillä takaisin, kertoo Jarno Kotanen.
Terttu-koiran reitistä pakomatkalla voi tehdä vain arvioita. Oletus on, että se on kulkenut lähimaastossa Jakolan-Pelkolan metsissä. Koira käynyt hyvin lähellä Venäjän rajaa, mutta ollut myös koko ajan lähellä paikkaa, josta karkasi. Imatran Teppanalasta on muutaman kilometrin matka Pelkolaan.
Sosiaalisessa mediassa Tertun katoaminen sai ihmismassat liikkeelle ja etsimään kadonnutta pentukoiraa. Samaan aikaan satoi kritiikkiä koiran omistajaa kohtaan. Moni ihmetteli, miksi kaikista varoitteluista huolimatta koira oli liikkeellä ilman pantaa ja hihnaa.
Lähipiiri kehotti Jarno Kotasta jättämään sellaiset kommentit omaan arvoonsa. Perhe kuitenkin otti tapahtuneesta opikseen.
– Kaikki ihmiset tekevät virheitä ja mikä on tapahtunut on tapahtunut. Jälkiviisaus on paras viisaus, toteaa Jarno Kotanen.
Tertun löytyimisestä kertoi ensin Uutisvuoksi (siirryt toiseen palveluun).