Perheväkivalta tunnistetaan ja kirjataan huonosti Suomen terveydenhuollossa. Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Lähes joka toinen suomalaisnainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen Euroopan keskiarvon ollessa joka kolmas.
Silti perheväkivalta tunnistetaan edelleen huonosti, kertoo tuore terveystieteiden maisterin Salla Kivelän väitös.
Perheväkivallan kirjaamista ja diagnoosikoodien käyttöä perheväkivaltapotilaiden hoidossa ei ole Tampereen yliopiston mukaan kuvattu Suomessa näin laajasti aikaisemmin. Perheväkivaltaa kohdanneiden perheiden hyvinvoinnista on myös vain vähän tietoa. Tutkimusaineisto kerättiin sairaalan sähköisistä potilasasiakirjoista sekä kyselylomakkeilla.
– Hyvin pieni osa loppujen lopuksi oli kirjattu perheväkivallaksi, Kivelä kertoo Ylelle.
Ammattilaiset avainasemassa
Tutkimuksen aineisto sisälsi 1 561 henkilöä, joista 206 (13 prosenttia) oli kokenut tai käyttänyt väkivaltaa perheessä. Väkivalta merkittiin Kivelän mukaan puutteellisesti.
Ainoastaan murto-osaan eli 3 prosenttiin käynneistä oli vammojen lisäksi kirjattu väkivallan tekijän ilmoittava diagnoosikoodi.
Väkivallan uhrina oli usein nuori nainen, tapahtuma-aikana yö ja väkivaltaan liittyi alkoholi. Väkivallan tekotapoja ja vammoja oli useita. Suurin osa vammoista hoidettiin sairaalassa päivystysaikaan ja ne vaativat lukuisia tutkimuksia ja toimenpiteitä.
Tutkimusaineistossa oli naisia uhreina 135 ja miehiä 10.
– Miehet hakevat harvemmin terveydenhuollosta apua, tämä voi vähän vääristää tulosta, tutkija arvioi.
Tutkimuksessa ei tutkittu, mistä huono kirjaaminen johtuu. Aikaisempien tutkimusten mukaan kirjaaminen on yleensäkin väkivaltatilanteissa huonoa. Tämä voi johtua Kivelän mukaan kiireestä, resursseista ja tietämättömyydestä. Potilaat eivät välttämättä kerro, mistä vammat ovat aiheutuneet.
Perheväkivaltaa kokeneet käyttävät enemmän terveydenhuollon palveluita kuin muu väestö, joten terveydenhuollon ammattilaiset ovat tutkijan mukaan avainasemassa perheväkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Jos tapaukset kirjattaisiin paremmin, lisäisi se perheväkivallan havaitsemista.
– Väkivallan kirjaamiseen tulisi panostaa, koska puuttuvat diagnoosikoodit vääristävät perheväkivallan yleisyyttä ja vähentävät diagnoosikoodien hyödyllisyyttä tilastoinnissa ja seurannassa, Kivelä sanoo tutkimustiedotteessa.
Lisäkoodien määrä oli tutkijan mukaan vähentynyt, vaikka merkittyjen murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely -käynnit olivat lisääntyneet.
Salla Kivelän hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja The Documentation of Family Violence in Healthcare and the Associations of Violence on Well-Being tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 31. tammikuuta.