Trendien parissa työskentelevä Antti Rimminen siemailee kahvia sinisestä mukista.
Pöydällä hänen edessään on sininen kangastilkku. Ikkunalaudalla sinistä on lisää: pahvipakkauksia, lisää mukeja.
Ollaan Rimmisen luotsaamassa trenditoimistossa Helsingin Punavuoressa, eikä tämä sininen ole mikä tahansa sininen.
Se on klassinen sininen, alkuperäkielellä Classic Blue. Sävy on niin tavallinen, ettei sitä ensi näkemältä välttämättä edes arvaisi tämän vuoden toistaiseksi ehkä puhutuimmaksi trendiväriksi.
Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, väri näkyy tänä vuonna muun muassa vaatteissa ja asusteissa, kosmetiikassa, kodinsisustuksessa, jopa ruoka- ja juomapuolella.
Moni trenditoimisto on puhunut sinisestä ruuasta ja sinisistä juomista jo jonkin aikaa. Niihin kun liittyy yllätyksellisyyttä ja hauskuutta.
Värit ovat luonnonmukaisia, eivät keinotekoisesti tuotettuja.
Sekin kuuluu ajan henkeen.
Sävy joka huomattiin
Joulukuussa media kohahti. Uusi vuosikymmen alkaisi amerikkalaisyhtiö Pantonen mukaan syvänsinisessä tunnelmassa.
Klassisen sinisessä.
Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.
Pantone tunnetaan maailmalla ennen kaikkea värijärjestelmästään, jonka avulla esimerkiksi suunnittelijat valitsevat tuotteisiinsa ja mallistoihinsa juuri oikean värisävyn. Yhtiön luomaa värikoodistoa käyttämällä lopputulos on mahdollisimman lähellä suunnittelijan visiota.
Tämän lisäksi Pantone tekee väriennusteita ja on valinnut kullekin kalenterivuodelle vuoden värin kahdenkymmenen vuoden ajan.
Valintaa leimaa salamyhkäisyys, ja raadin kerrotaan päättävän sävystä pitkällisten pohdintojen tuloksena.
Vuoden värin lanseeraus on kasvanut kerta kerralta suuremmaksi mediatapahtumaksi.
Joulukuinenkin tilaisuus noteerattiin laajalti: New York Timesissa, CNN:llä, Time-lehdessä.
Suomessa asiasta ovat uutisoineet ainakin Iltalehti ja Ilta-Sanomat sekä Talouselämä.
Kyse on vain yhden yhtiön tekemästä väriennusteesta, mutta sen vaikutusta voi havainnollistaa vaikkapa sillä, että kuvapalvelu Instagramiin on tulvinut julkistuksen jälkeen tuhansia ja taas tuhansia kuvia #pantone2020-tunnisteella.
Juttu jatkuu kuvaupotuksien jälkeen.
Pantonen vuoden väri on esimerkki ennen muuta siitä, etteivät väritrendit ilmaannu tyhjästä. Ne synnytetään tietoisesti.
Värit ovat iso bisnes
Pantonelle itselleen vuoden väri on myös markkinointikikka, trendiasiantuntija Antti Rimminen myöntää.
– Kukaan ei varmaan yritä edes kieltää sitä.
Rimmisen Urban View -yritys edustaa Suomessa kansainvälisiä trenditoimistoja ja myy näiden ennusteita täkäläisille asiakkaille, esimerkiksi suunnittelijoille.
Rimminen selittää, että luovilla aloilla väripäätökset on tehtävä hyvissä ajoin, jotta tuotteet ehtivät tuotantoon ja aikanaan kaupan hyllylle. Ja siksi väri- ja trendiennusteita tarvitaan.
Värien ennustaminen on iso bisnes, vahvistaa kansainväliseen värijärjestöön kuuluvan Suomen Intercolor ICfinin puheenjohtaja Tuija Maija Piironen.
– Värit tuntuvat aineettomalta asialta, mielikuvilta. Mutta bisnes on iso: se liittyy kauppaan, tuotantoon, kaikkeen. Uudella värillä saa aina sutinaa aikaiseksi.
Myös Piirosen edustama järjestö tekee väriennusteita ja on omalla tavallaan yksi Pantonen kilpailijoista.
- Lue lisää kansainvälisestä Intercolor-värineuvostosta: Värien salainen seura – he tietävät, mistä me tulemme pitämään
Yhdysvaltalaisesta Pantonesta poiketen Piironen ei usko, että koko vuoden voisi kiteyttää vain yhteen teemaväriin. Värimaailmaan ehkä, mutta ei yksittäiseen sävyyn.
Tästä huolimatta hän odottaa näkevänsä tämänkin vuoden väriä, klassista sinistä, monessa paikassa: markkinoinnissa, näyteikkunoissa, työtiloissa.
– Siellä, missä pystytään reagoimaan nopeasti ja lähtemään mukaan tähän leikkiin.
Väri on jo nyt tuttu näky suomalaisesta yhteiskunnasta: se on esillä esimerkiksi puolueiden viestinnässä, ainakin perussuomalaisten ja kokoomuksen. Vastikään leimahti kohu myös siitä, kun Elovena-neidon kerrottiin vaihtavan kansallispukunsa trendikkääseen siniseen mekkoon.
Mistä värit kertovat?
Trendivärit saattavat olla tietoisesti synnytettyjä ja markkinoituja, mutta niiden takana on aina jokin viesti. Näin sanovat sekä Rimminen että Piironen.
Viime vuosina pinnalla on ollut yhä voimakkaammin ekologisuus ja se on kasvattanut esimerkiksi luonnollisten sävyjen suosiota.
– Kausivärit peilaavat ihmisten ihanteita tässä ajassa. Väritrendien taustalla ovat ne asiat, joita tuotteen suunnittelija on miettinyt ja joiden perusteella hän on tietyn sävyn valinnut, Antti Rimminen toteaa.
Pantone kertoo klassisen sinisen rauhoittavan, huokuvan vakautta ja luotettavuutta. Tuija Maija Piirosen mielestä värisävy on niin turvallinen, että se on itsessään jo kommentti, kannanotto.
– Koko ajan on monenlaista huolta ja ahdistusta. On ilmastoahdistusta, on poliittista epävarmuutta. Tällainen väri kuvastaa turvallisuuden hakua.
Toisaalta valinnan voi nähdä äärikaupallisena: asiantuntijoiden mukaan lähes kaikki ihmiset pitävät sinisestä. Se saa olon tuntumaan turvalliselta.
Samaa sanoo Suomen väriyhdistyksen varapuheenjohtaja, Aalto-yliopistosta syksyllä eläköitynyt väriopin lehtori Harald Arnkil.
– Tutkimuksissa on tullut esiin joitakin yleispäteviä mieltymyksiä. Sininen taitaa olla suosituin värisävy liki aina ja kaikkialla maailmassa, hän toteaa mutta huomauttaa, ettei tämä välttämättä tarkoita, että suurin osa ihmisistä pitäisi sinistä parhaana värinä kaikissa kohteissa, esineissä ja käyttötarkoituksissa.
Pantonen vuosittaisia värilanseerauksia tutkija pitää puhtaana markkinointitemppuna. Värivalintaan liitetään aina myös jokin tarina, jolla kuluttajan mielikuvitus ja emootiot saadaan hereille, Arnkil selittää.
Hän muistuttaa, että värejä käyttävät teollisuudenalat – vaatetus-, urheiluväline-, autoteollisuus – ovat niin isoja, ettei riskeihin ole varaa.
– Väärä värivalinta voi aiheuttaa miljardien menetykset. Niinpä värimuodit eivät synny yhtäkkiä spontaanisti jossain, vaan ne luodaan tarkkojen suunnitelmien mukaan.
Ei pelkkää pintaa
Voiko väri lyödä itsensä läpi myös yllättäen?
Voi, sanoo Piironen. Kaikkien tuntema kuuluisuus saattaa kävellä punaisella matolla tietynvärinen asu yllään ja saada ihailua osakseen.
Toisaalta väritrendi voi syntyä myös ilmiöstä.
– Voi olla, että kaikkialla aletaan puhua jostain asiasta ja siihen liittyy jokin väri. Asia voi olla poliittinenkin: puhumme keltaliiveistä ja milloin minkäkin värisestä vallankumouksesta tai vaikkapa ilmastotalkoista. Näihin kaikkiin liitetään värejä mielikuvatasolla, Piironen kertoo.
Helsingin Punavuoressa Antti Rimminen toteaa toisten haluavan muutosta herkemmin, kun taas toiset kokevat jonkin värin omakseen vasta kun ovat nähneet sitä tarpeeksi paljon ympärillään.
– Matkimme toisiamme sekä tiedostaen että tiedostamatta, hän sanoo.
Sininen muki nököttää Rimmisen edessä pöydällä.
Silmänlumetta tai ei, Rimmisen mielestä vuoden väreillä on se hyvä vaikutus, että ne tuovat hetkeksi huomion väreihin: siihen, etteivät värit ole pelkkää pintaa.
Suomessa myös maaliyhtiö Tikkurila valitsee oman vuoden värinsä. Tänä vuonna se on keltainen.
– Väreissä on voimaa, Rimminen sanoo.
– Niiden avulla voimme viestiä tai olla viestimättä, sulautua joukkoon tai erottautua. Riippuen siitä, mitä milloinkin haluamme.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella huomiseen tiistaihin kello 23 asti.
Lue seuraavaksi:
Hei hei, valkoinen ja harmaa! Sisustamisessa luotetaan nyt väreihin, leikkimieleen ja omaan makuun
Harmaa on hyvä – lue, mitä kaikkea paljon parjatusta väristä löytyy
Sisustuksessa näkyvät nyt murretut sävyt – katso, miten suuri merkitys valolla on pintoihin
Musta kansa joka pimeydessä vaeltaa – me
Aiheesta muualla: