Sairaanhoitaja Anni Kaplas jätti vakituisen työnsä runsas vuosi sitten.
Samalla hänen toimistonsa siirtyi älypuhelimeen.
Kaplas on keikkatyöläinen, joka on listautunut pääkaupunkiseudun kuntien omistamaan Seure-työnvälityspalveluun.
Keikkaileville sairaanhoitajille on kysyntää. Halutessaan Kaplas voi joka päivä valita, mihin hän lähtee töihin. Työn määrää hän ei ole vähentänyt. Nyt hän vain valitsee ajat ja paikat itse – yleensä jo pariksi viikoiksi eteenpäin. Erikoisosaamisensa vuoksi hän työskentelee usein HUS:n sydänasemalla Helsingin Meilahden sairaalassa.
Kaplas on yksi esimerkki työelämän murroksesta.
Se on nimittäin viimeinkin täällä – se paljon puhuttu työn digitalisaatio.
Naisia digitalisaatio kuormittaa enemmän kuin miehiä
Kutakuinkin jokainen suomalainen käyttää työssään digitaalisia sovelluksia, kertoo Tilastokeskuksen viime vuoden lopulla julkaistu työolotutkimus.
Tavallisinta on käyttää työssä esimerkiksi pikaviestipalveluita.
Noin 30 prosenttia suomalaisista käyttää somea työnsä puolesta.
Monella taas työaikakirjanpito, projektinhallinta, laskutus ja vaikkapa kuittien skannaus on siirtynyt jo älykännykällä tehtäväksi.
Yli puolet palkansaajista kokee digitalisaation lisänneen työn tehokkuutta ja nopeatempoisuutta. Mutta samaan aikaan runsas kolmannes pitää digisovelluksia riesana: heistä ne vain lisäävät työn kuormittavuutta.
Naiset kokevat digitalisaation lisänneen työn kuormittavuutta ja nopeatempoisuutta useammin kuin miehet. Työolotutkimuksen mukaan varsinkin kuntasektorin palkansaajilla kokemus digisovellusten käyttöönotosta on kielteisempi kuin muilla.
Olet oman itsesi pomo
Digitaalisessa työssä yhä useampi johtaa yksin itseään. Pomo, asiakas tai työtoveri saattaa olla kaukana, jossain muualla.
Sairaanhoitaja Anni Kaplas sanoo, että itsenäinen työ vaatii ennen kaikkea kykyä sietää epävarmuutta.
Kännykän kautta Kaplas hoitaa työvuoronsa, listaa ylityötunnit, sopii lomista ja tarvittaessa Seuren sovelluksesta löytyy myös kartta, joka opastaa perille, jos työkeikkapaikka on entuudestaan tuntematon.
Kaplas haluaa työltään vapautta. Hän haluaa matkustaa paljon ja pitää lomia silloin kun hänelle itselleen parhaiten sopii.
Työ helpottuu, valvonta lisääntyy
Ensin digitalisaatio mahdollisti monen työn irtoamisen ajasta ja paikasta.
Siis vaikkapa niin, että toimistotyöntekijä saattoi viedä työt kotiinsa ja tehdä etätöitä läppärillä.
Samalla osa töistä siirtyi roboteille. Osa työpaikoista lopetettiin kokonaan.
Työntekijöillä on ristiriitainen käsitys digitalisaation vaikutuksesta. Työolotutkimuksen mukaan kaikista palkansaajista viisi prosenttia sanoo työpaikkansa työntekijöiden määrän vähentyneen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana digitalisaation tai robotisaation seurauksena. Toisaalta isompi joukko, kuusi prosenttia, kertoo työpaikan henkilömäärän lisääntyneen samasta syystä
– Paljon on käyty keskustelua myös siitä, että köyhdyttääkö digitalisaatio työtä. Tarvitseeko enää käyttää luovuutta? Vai tekeekö se työn mielenkiintoisemmaksi ja tarjoaa kehittymismahdollisuuksia, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Laura Seppänen sanoo.
Vastaus on, että se tekee molempia. Esimerkiksi moni pieni tylsä toimistotyö, jota asiantuntijatöissä ennen hoiti siihen erikoistunut toimistotyöntekijä, hoituu nyt digilaitteilla. Tai siis asiantuntija hoitaa työn itse.
Seuraava askel on yhä tarkempi työnkulun kirjaaminen ja työntekijän kontrolli.
Yritykset kehittävät yhä enemmän sovelluksia, joilla työn kulkua seurataan.
Erilaiset projektinhallintatyökalut kertovat, mitä työntekijä kullakin minuutilla tekee.
Tutkija Laura Seppänen Työterveyslaitokselta muistuttaa kuitenkin, että samat välineet, joita käytetään valvontaan, helpottavat myös työssäoppimista.
