Kello käy, eikä metsäteollisuudessa sopua näy.
Lakko uhkaa pysäyttää metsäteollisuuden käytännössä kahdeksi viikoksi, ellei neuvotteluissa päästä sopuun ennen sunnuntaita. Mukana lakossa olisi yli 17 000 työntekijää ja toimihenkilöä Paperiliitosta, Teollisuusliitosta ja toimihenkilöjärjestö Prosta.
Lakko koskisi 110:tä tehdasta ja yritystä. Mukana ovat esimerkiksi paperi- ja vaneritehtaat sekä sahat.
Tilanteen vakavuus näkyy työnantajia edustavan Metsäteollisuuden tiloissa Kruununhaassa. Hissi kuljettaa neuvottelijoita seitsemänteen kerrokseen. Neuvotteluhuoneet ovat täynnä miehiä kannettavien tietokoneidensa kanssa. Sopua yritetään vääntää viimeiseen saakka.
Näissäkin neuvotteluissa kinataan kiky-tunneista, mutta pelipöydällä on muutakin: palkat, tehtaiden seisokkityön kustannukset ja työn ulkoistaminen.
Paperiliiton ja Metsäteollisuuden on tarkoitus tavata valtakunnansovittelijan toimistolla torstaina.
Metsäteollisuus on viennin ydintä
Panokset ovat kovat.
Työnantajaa edustava Metsäteollisuus on ilmoittanut, että kahden viikon tuotannon menetykset voivat nousta jopa miljardiin euroon.
Pelkästään veromenetyksiä tulisi työnantajien mukaan 47 miljoonaa, kun työntekijät eivät saa lakon aikana palkkaa.
Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström sanoo, että oltiinpa numeroista mitä mieltä tahansa, tosiasiat eivät muutu: Metsäteollisuus on Suomen viennin ydintä., ilman vientiä ei makseta sairaanhoitajien palkkoja.
– Lakosta aiheutuu pitkäaikaisia menetyksiä, kun tuotanto pysähtyy. Tämä luku (miljardi euroa) kertoo, minkä suuruista taloudellisen tuotannon arvoa kahden viikon seisaus uhkaa, Lindström sanoo.
Lakon hintaa voi laskea monin tavoin. Lakkojen kuluja voidaan laskea kansantalouden kannalta. Tulos on silloin eri näköinen, kun jos sitä lasketaan yritysten kannalta.
Työntekijöiden ja työnantajien luvut eroavat kuin yö ja päivä.
Toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà arvostelee Metsäteollisuuden hintalappua. Hän arvioi, että metsäteollisuuden lakon vaikutukset kansantaloudelle olisivat noin 70 miljoonaa euroa.
Miljardin ja 70 miljoonan euron välillä on valtava ero.
– Ehkä yksi selitys on se, että työnantaja katsoo liikevaihtoa, eikä menetyksiä kansantaloudelle. Epäilen, että työnantaja laskee mukaan luovasti erilaisia kuluja ja sitä kautta päästään näin suuriin lukuihin.
Lakon korvaaminen ylitöillä maksaisi 16 miljoonaa
STTK:n ekonomisti Patrizio Lainà ihmettelee, miksi lakon aikana tehtaissa ja yrityksissä ei voi tehdä huoltotöitä ja sen jälkeen ylitöitä, jotta lakon tuomat menetykset saadaan kurottua kiinni.
– Olen lähtenyt siitä, että työt voidaan kuroa umpeen. Yrityksellä voi olla myös varastoja. Huoltotyöt voidaan ajoittaa lakkojen aikaan, jolloin niistä ei kerry kustannuksia yrityksille, Lainà sanoo.
Patrizio Lainà on laskenut, että kahden viikon lakon kustannukset ovat 16 miljoonaa euroa, jos lakon aikana tekemättä jäänyt työ teetetään ylitöinä.
Lasku tulee perästä
Lakon todelliset kustannukset selviävät vasta jälkikäteen. Silloin kirkastuvat myös pitkäaikaiset haitat. Niitä ovat Metsäteollisuuden mukaan esimerkiksi toimitusongelmat ja asiakkaiden luottamuksen horjuminen.
Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström ei usko, että lakko hyödyttäisi ketään.
– Olipa laskutapa mikä hyvänsä, lakon vaikutukset ovat joka tapauksessa kielteiset. Suomen maine lakkoherkkänä ja työmarkkinoiltaan epävarmana maana vahvistuu, Lindström sanoo.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá ihmettelee Metsäteollisuuden väitteitä. Hän ei ole törmännyt todellisiin laskelmiin lakkojen mainehaitoista.
– Mainehaitoista puhutaan paljon lakkojen yhteydessä. Lähtökohta on kuitenkin se, että oikeusvaltioissa on oikeus laillisiin työtaisteluihin. Niitä on myös Suomen kilpailijamaissa, Ruotsissa ja Saksassa.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 23.00:een saakka.
Lue lisää: