Voiko omat päästöt kompensoida rahalla? Luonnonsuojeluliiton mukaan kyse on pahimmillaan rahastuksesta, eivätkä edes minimikriteerit täyty

Suomessa kymmenkunta yritystä tekee kauppaa, jonka ideana on torjua ilmastonmuutos tarjoamalla ihmisille keinoja hyvittää arjessa syntyviä päästöjä. Kompensaatiokohteita ovat metsät, suot, maankäyttö ja päästöoikeuskauppa.

Käytännössä tavoitteena on tuottaa fossiilisia hiilipäästöjä vastaava kompensaatio, jolla pystytään vähentämään päästöjä tai sitomaan hiiltä maaperään.

Ylen aamussa vierailleet Suomen Luonnonsuojeluliiton hiilipörssiasiantuntija Olli Turunen sekä Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä haluavat nykyistä selkeämpiä pelisääntöjä hiilidioksidipäästöjen kompensointia tarjoaville yrityksille.

Turusen mukaan kuluttajille päästöhyvitystä tarjoavia palveluja on nyt laidasta laitaan, ja pahimmillaan kyse on silkasta rahastuksesta. Hänen mielestään päästöjen kompensointi ei toteudu tällä hetkellä yhdessäkään sitä tarjoavassa palvelussa.

– En ole törmännyt yhteenkään sellaiseen yritykseen, joka täyttäisi edes nämä minimikriteerit kompensaatiosta, Turunen sanoo.

Nyt yritykset tarjoavat Turusen mukaan kompensaatiota, hyväntekeväisyyttä tai huijattua rahastusta. Olli Turunen hyväksyy sen, että myydään jotain, josta on hyötyä ihmisille tai sille alueelle, koska silloin ei hänen mielestään ole kyse puhtaasta rahastuksesta.

– Kompensaatio ei silloin kyllä tapahdu, Turunen painottaa.

Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä pitää ilmastokompensaatiota edelleen käyttökelpoisena välineenä, jos sillä korvataan esimerkiksi hiilivoimalan rakentamista päästöttömämmällä voimalarakentamisella.

– Perinteiset fossiilisten päästöjen kompensaatioalueet ovat selkeämpiä: fossiilinen päästö saadaan pois, kun hiilivoiman sijaan rakennetaan tuuli- tai aurinkovoimaa, Seppälä sanoo.

Jyri Seppälän mukaan kompensaatio on yksi keino ilmastonmuutoksen torjumisessa. Siitä ei pidä hänen mielestään tehdä peikkoa, mutta ei myöskään pidä ajatella kompensaatiolla hallittavan kaikkia asioita.

– Itse alalle olisi varmaan hyvä, että sille tulisi selkeys, Seppälä miettii.

Kuluttaja voi valita verkkopalveluista päästövähennyskohteita ja maksaa valintansa mukaan. Esimerkiksi lentolippua ostaessa voi valita lentoyhtiön tarjoaman päästöjen kompensaatiomaksun.

Suomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 tonnia vuodessa

Meistä jokainen kuluttaa ja käyttää tavaroita ja palveluita omalla tavallaan. Näille voidaan erikseen laskea hiilijalanjälki ja kompensoida kutakin.

Sitran ilmastoratkaisujen asiantuntija Mariko Landströmin mukaan suomalaisen kuluttajan keskimääräinen hiilijalanjälki on noin kymmenen tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, joka jakautuu melko tasaisesti asumisen, liikkumisen, ruoan ja muun kulutuksen kesken.

Yksilöiden välillä on suuria eroja. Jos esimerkiksi lentää paljon, on hiilijalanjälki muita suurempi.

Landströmin mukaan päästöjen vähentäminen on tehokkain keino, mutta jokaisen on pakko asua ja syödä. Omilla kulutusvalinnoilla voi vaikuttaa jonkin verran hiilijalanjälkeensä, mutta Landström kaipaa yhteiskunnalta keinoja vähäpäästöisten kulutusratkaisujen tekemiseen.

Hyvin yleisesti kompensaatio tehdään Luken professori Jyri Seppälän mukaan rahoittamalla alueiden uudelleen metsittämistä esimerkiksi Afrikassa. Siellä on myös havaittu, että tarjoamalla tehokkaampia ja vähemmän puuta tarvitsevia liesiä saadaan laskettua siitä saatava päästöhyöty.

Luonnonsuojeluliiton hiilipörssiasiantuntija Olli Turun on työskennellyt metsityksen parissa kahdeksan vuotta Madagaskarilla ja tutustunut useisiin alueen kompensaatiohankkeisiin. Hänen mukaansa tehokkaampien liesien hankkiminen vähentää avotuleen verrattuna puunkäyttöä, mutta samat asukkaat voivat hävittää metsiä muilla tavoin.

– Sinne voidaan perustaa vaikka tiilitehdas, joka on yleistä Madagaskarilla, ja sitten ne metsät vaan häviää, Turunen kertoo.

Tehokkaampi liesi helpottaa perheen arkea, mutta metsien säilymiseen liesillä ei ole suurta merkitystä. Olli Turusen mukaan liesien ja puiden istutusten rinnalle tarvitaan kymmeniä muita toimenpiteitä, jotta kompensaatio oikeasti toteutuisi.

Professori Jyri Seppälä myöntää, että kompensaatiokohteissa on ollut kiistanalaisuuksia, mutta toimenpiteistä on ollut myös hyötyä.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Lue myös

Hampurilainen, matka, lounas – ostosten päästöjä voi hyvittää, mutta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvyyttä: “Tilanne on villi länsi”

Talouselämä: Suomalaiset innostuivat päästöjensä kompensoinnista – ”Ilmastonmuutos ei ratkea sillä, että päästöjä siirrellään paikasta toiseen” (siirryt toiseen palveluun)

HS: Antero Vartia kanteli oikeuskanslerille Poliisihallituksesta, joka teki tutkintapyynnön hänen Compensate-säätiöstään

Poliisihallitus on tehnyt tutkintapyynnön Antero Vartian johtamasta Compensate-säätiöstä

Poliisihallitus perustelee Antero Vartian säätiöstä tekemäänsä tutkintapyyntöä: "Olisi erikoista viranomaistoimintaa, jos ei puututtaisi"

Antero Vartian perustama hiilipäästöjen hyvityspalvelu juuttui lakihetteikköön – "Epäselvä arpajaislaki vaikeuttaa ilmastotoimia"

KORJAUS 24.1.2020 klo 8:10: Jyri Seppälä työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa, ei Luonnonvarakeskuksessa, kuten jutussa aiemmin sanottiin.