Metsäteollisuus koko laajuudessaan on vakavan työtaistelun kynnyksellä.
Jos lakko toteutuu, työtaistelutoimet alkavat jo sunnuntaina iltapäivällä sellu- ja massatehtailla. Maanantaiaamuna niin paperiteollisuuden kuin mekaanisen metsäteollisuudenkin työntekijät jäävät kotiin.
Tässä jutussa käydään läpi viisi oleellista näkökulmaa sunnuntaina ja maanantaina uhkaavaan metsäteollisuuden lakkoon.
1. Mitä kahden viikon lakko aiheuttaa?
Lakon alaisissa Metsäteollisuus ry:n yrityksissä on yhteensä yli 17 000 työntekijää. Kyseessä on yksi Suomen merkittävimmistä vientialoista.
Työtaistelu tarkoittaisi kymmenien paperi-, kartonki- ja sellutehtaiden vaikenemista sekä sahojen ja vaneriteollisuuden hiljenemistä maanantaiaamuun mennessä.
Käytännössä sellu- ja paperikoneet on ajettava alas jo viikonlopun aikana.
Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry on tiedottanut arvioitaan lähes miljardin euron tuotannonmenetyksistä. Vientituloja menetetään, ja verottajakin jää paitsi kymmenistä miljoonista.
Työntekijäpuolella miljardista puhumista pidetään liioitteluna, jolla halutaan mustamaalata oikeuksiaan puolustavia palkansaajia. Lakon tuntuvaa hintaa hekään eivät kiistä: Työtaistelun idea on, että siitä syntyy vahinkoa, joka lisää painetta sopia riita.
Suoria vaikutuksia muiden kuin lakossa olevien kansalaisten arkeen työtaisteluilla ei nopeasti ole. Paperitavara ei lopu kaupoista parissa viikossa.
2. Kuinka kauan työtaistelu voi kestää?
Ilmoitetut lakot kestävät kaksi viikkoa, tosin niiden todellinen pituus saattaa olla lopulta jotakin aivan muuta. Työehtoriitaan haetaan ratkaisua myös lakon aikana.
Työtaistelut päättyvät ennen aikojaan, jos Paperiliitto ja työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry saavat riitansa sovittua. Tämä todennäköisesti laukaisisi padon sopimisen tieltä myös mekaanisen metsäteollisuuden pöydässä.
Paperiteollisuuden työehtosopimuksen syntyminen voisi laukaista dominoefektin, joka estäisi lakon myös kemianteollisuudessa, jossa maanantaiksi alun perin kaavailtua työtaistelua on siirretty.
Synkässä skenaariossa kaksi viikkoa on kuitenkin vasta alku. Paperiliitto varoittanee lakon pidentämisestä jo tänä viikonloppuna, jotta työtaistelua voidaan tarvittaessa jatkaa kahden viikon kuluttua.
Työnantajapuolen vastatoimet, kuten työsulku, ovat niin ikään mahdollisia. Kahden viikon kuluttua metsäteollisuuden rinnalla lakon aloittavat kemianteollisuuden työntekijät.
Työtaistelut jatkuvat niin kauan, kun kiista työaikamääräyksistä seuraavissa sopimuksissa on auki. Jatkuessaan ne laajentuvat ja leviävät.
3. Miksi työtaisteluun joudutaan?
Työtaistelutilanteeseen on jouduttu, koska työnantajien ja palkansaajien näkemykset kohtuullisista työehdoista eivät ole kohdanneet kymmenissä neuvotteluistunnoissa tai valtakunnansovittelijan luona.
Erimielisyyttä on monista asioista, mutta työtaistelun keskeisin syy kiertyy metsäteollisuudessakin työaikakysymyksen ympärille. Kilpailukykysopimuksen 24 lisätyötuntia on jotakin, mistä työnantaja on päättänyt pitää kiinni, tavalla tai toisella.
Perinteinen päänavaajasopimus Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuus ry:n välillä on jo olemassa, mutta se ei suoraan kelpaakaan yleiseksi malliksi työnantajalle, koska siinä kiky-tunneista jouduttiin luopumaan.
Jos kiky-tunneista niiden nykymuodossa luovuttaisiin muuallakin, työaikoihin pitäisi työnantajan mielestä luoda vastaavat pidennykset muilla tekstimuutoksilla. Vain silloin palkankorotus voisi olla teknologiateollisuuteen syntyneen sopimuksen mukaisesti reilut kolme prosenttia kahdessa vuodessa.
Palkansaajat menevät mieluummin pitkään lakkoon kuin suostuvat tähän.
4. Mistä osapuolten itsepäisyys johtuu?
Kumpi tahansa osapuoli voi halutessaan estää työtaistelujen alkamisen tai keskeyttää sen nopeasti: myöntymällä vastapuolen vaatimukseen työajasta.
Palkansaajaleirin kenttäväki ei pidä tätä vaihtoehtona. Hakaniemestä kuiskitaan, että Teollisuusliiton Riku Aalto ja Paperiliiton Petri Vanhala menevät vaihtoon, jos he tuovat omilleen hyväksyttäväksi paperin, jossa kiky-tunnit ovat mukana.
Palkansaajat katsovat uhranneensa kilpailukykysopimuksessa paljon. Palkankorotukset jäädytettiin tuolloin vuodeksi ja palkan sivukulujen maksuosuutta sälytettiin huomattavasti aiempaa enemmän työntekijöiden kontolle pysyvästi.
Työnantajaliitto Metsäteollisuus ry on omapäinen ja kova neuvottelukumppani sekin.
Metsäteollisuus ry erosi Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta kolme vuotta sitten. Se ajaa omia tavoitteitaan tarvittaessa vaikka harvinaisilla työsuluilla, jollainen nähtiin viime joulukuussa mekaanisessa metsäteollisuudessa.
Suurten metsäyhtiöiden johtajat, kuten UPM:n Jussi Pesonen valvovat haukan lailla yhtiöidensä etua käynnissä olevissa työehtoneuvotteluissa. Työajan pidennykset ja kaikenlaiset joustojen lisäykset ovat metsäteollisuuden pitkäaikainen tavoite.
5. Ratkeaako kiky-riita viimein tässä työtaistelussa?
Uupumukseen saakka riidellyn kiky-sopimuksen häntä näyttää pidemmältä kuin kukaan vuonna 2016 osasi ennakoida.
Jos ja kun metsäteollisuuden työtaistelut aikanaan päättyvät sopimukseen, kikyn lisätyötuntien kohtalo on vientiteollisuudessa jouduttu tavalla tai toisella ratkaisemaan.
Jos kiky-tunnit poistuvat, niiden jatkamista on erittäin vaikea sen jälkeen perustella muillekaan aloille. Tätä toki voidaan silti yrittää.
Jos taas kiky-tunnit tai niiden vaikutuksen korvaavat työajan pidennykset jäävät metsäteollisuuden sopimuksiin, työnantajat pitävät niistä tiukasti kiinni myös muissa pöydissä.