PIETARI Iltapäivällä 15. tammikuuta Jevgeni Raskinin puhelin soi. Soittaja oli Venäjän presidentinhallinnosta.
30-vuotiasta Raskinia pyydettiin mukaan työryhmään, joka valmistelisi muutoksia Venäjän perustuslakiin. Raskin suostui, olihan kyseessä kunniatehtävä. Illalla hänet jo esiteltiin ryhmän jäsenenä presidentinhallinnon verkkosivuilla.
– Tämä kaikki tapahtui keskiviikkona, ja torstaina oli jo ensimmäinen tapaaminen presidentin kanssa, Raskin kertoo Ylen haastattelussa.
Ripeän toimeksiannon takana oli itse presidentti Vladimir Putin. Hän oli ilmoittanut perustuslain uudistusaikeista vain puolitoista tuntia ennen soittoa televisioiduissa linjapuheessaan.
Ilmoitus yllätti maailman median ja ilmeisesti jopa Venäjän hallituksen, joka erosi samana päivänä.
Se aloitti myös kiihkeän spekuloinnin presidentti Putinin jatkoaikeista, koska hänen presidenttikautensa on päättymässä neljän vuoden päästä.
Ryhmässä on vain 11 juristia
Vajaata viikkoa myöhemmin Raskin tervehtii jämäkästi työpaikallaan Pietarin ITMO-yliopistossa. Kaupungin moderneimpiin kuuluva korkeakoulu on erikoistunut IT-alaan ja tekee yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa.
– Olen totta kai iloinen, että olen mukana työryhmässä niin huomattavien ihmisten kanssa, Raskin sanoo.
Perustuslain uudistuksia valmistelevaan työryhmään kuuluu yhteensä 75 ihmistä. Mukana on paitsi kansanedustajia sekä alue- ja järjestöjohtajia myös näyttelijä, pianisti ja teatteriohjaaja (Ilta-Sanomat). (siirryt toiseen palveluun)
Työryhmän kansainvälisesti tunnetuimpia jäseniä ovat seiväshypyn kaksinkertainen olympiavoittaja Jelena Isinbajeva ja ensimmäinen avaruudessa käynyt nainen Valentina Tereškova.
Raskin itse on Venäjän opiskelijaurheilijoiden liiton toinen puheenjohtaja. Hän on ehtinyt myös johtaa monia opiskelijajärjestöjä ja yliopistonsa menestynyttä urheilukerhoa. Työkseen hän vastaa valtion nuorisopolitiikan toteuttamisesta yliopistossaan.
Hän kertoo itse tutustuneensa perustuslakiin koulussa ja opintojen parissa sekä soveltavansa monia lakeja työssään, mutta myöntää ettei ole juristi.
Venäjän riippumattomassa mediassa on ihmetelty ja naureskeltu, koska perustuslain uudistusryhmässä on vain 11 lakiasiantuntijaa.
Raskinin mielestä on hyvä, että työryhmässä on ihmisiä eri elämänaloilta ja maantieteellisiltä alueilta.
– Näin olemme lähempänä kansalaisia, Raskin selittää.
Putinista valtakunnanneuvoston puheenjohtaja?
Presidentti Putin linjasi puheessaan merkittäviä muutoksia Venäjän valtioelinten suhteisiin. Presidentin valtaa on tarkoitus kaventaa duuman kustannuksella. Presidentin virkakaudet rajoitetaan enintään kahteen, kun nyt tehtävässä on mahdollista jatkaa tauon jälkeen.
Asiantuntijat eivät silti uskoo, että Putin olisi todella luopumassa vallasta.
Monissa arvioissa hänelle on sovitettu esimerkiksi valtakunnanneuvoston puheenjohtajan virkaa. Tällä hetkellä neuvosto on suhteellisen merkityksetön presidenttiä avustava elin, mutta nyt sen asema on tarkoitus kirjata perustuslakiin.
Raskin ei halua arvioida Putinin asemaa presidenttikausiensa jälkeen.
– En voi kommentoida tuota. Hänen kauttaan on vielä neljä vuotta jäljellä, ja siinä ajassa ehtii tapahtua paljon.
Raskin sanoo kuitenkin uskovansa, että maa on menossa hyvään suuntaan. Hän muistuttaa presidentin linjauksista, joiden perusteella perustuslakiin olisi tarkoitus kirjata vaatimuksia minimipalkan tasosta ja eläkkeiden vuosikorotuksista.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma, jossa perustuslain uudistusta arvioivat myös pietarilaiset ja oppositiopuolue Jablokon edustaja.
Lakiehdotukset ehdittiin jo hyväksyä
Venäjän perustuslakiuudistus etenee hurjaa vauhtia. Maanantaina vain puoli tuntia Raskinin haastattelun jälkeen presidentinhallinto antoi duumalle ehdotuksensa perustuslain uudistamiseksi.
Torstaina duuma oli jo hyväksynyt muutokset yksimielisesti ensimmäisessä käsittelyssä.
On epäselvää, mikä rooli perustuslain muutoksia valmistelevalla työryhmällä on.
Ainakaan se ei ehtinyt vaikuttaa duumalle annettuihin lakiehdotuksiin. Ryhmä oli Raskinin mukaan ehtinyt kokoontua vain yhteen varsinaiseen kokoukseen ennen maanantaita.
Ryhmään kuuluva Jelena Alšanskaja on kuitenkin kertonut Fontanka-sivustolle, (siirryt toiseen palveluun) että ryhmä voi yhä tehdä muutosehdotuksia lakipakettiin ennen sen toista käsittelyä helmikuun puolivälissä.
Orpoja auttavaa järjestöä johtavan Alšanskajan mielestä on hyvä, että venäläiset pääsevät keskustelemaan ja vaikuttamaan lakimuutoksiin työryhmän välityksellä.
Toinen vaikutusmahdollisuus on huhtikuussa, kun venäläiset näillä näkymin äänestävät perustuslain muutoksista. Äänestys on tosin vain neuvoa-antava, eli sen tulos ei sido lainsäätäjiä.
Lue myös: