Syksyllä alkaneille ja maanantaina metsäteollisuuden työtaisteluun johtaneille työmarkkinaväännöille ei loppua näy. Pikemminkin työriitoja kasautuu sitä mukaa, kun uusia sopimuksia umpeutuu, eikä edellisiä työriitoja saada sovittua alta pois.
Huomaat riitasuman kasvun jo tästä valtakunnansovittelijan esityslistasta.
Useimpien työriitojen syynä väijyy nyt kilpailukykysopimuksen 24 lisätyötuntia. Sekä työnantaja- että työntekijäliitoissa seurataan myös meneillään olevia isoja neuvotteluja eli kemia- ja metsäalaa. Niiden eteneminen tai takkuaminen voi ratkaista muidenkin alojen sovun syntymisen tai toisaalta lakkoiluinnon.
Tästä katsauksesta näet, minkätyyppisiä solmuja työmarkkinoilla tänä keväänä ratkotaan.
TAMMIKUU: Metsäteollisuus lakossa, neuvottelut kiivaina
Metsäalan lakko sulki maanantaina paperi-, kartonki ja sellutehtaita sekä sahoja ja vaneritehtaita ympäri Suomen.
Metsä on Suomen keskeisiä vientialoja. Työnantaja on arvioinut lakon kansantaloudellisiksi kustannuksiksi noin miljardi euroa, sekä veromenetyksiksi 47 miljoonaa. Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n mukaan hinta olisi ainoastaan 70 miljoonan luokkaa.
Lakon kesto on auki ja riippuu neuvotteluiden etenemisestä. Paperiliitto ilmoitti ensin kahdesta viikosta, mutta laajensi sen kolmeen viikkoon, kun Metsäteollisuus kertoi kolmen päivän työsulusta 12 tehtaalla.
- 27. 1. alkaneen lakon piirissä 110 yritystä ja yli 17 000 työntekijää.
- Osapuolina: SAK:n Paperiliitto, Teollisuusliitto, STTK:n Ammattiliitto Pro, Metsäteollisuus ry.
- Sovittelut jatkuvat tiistaina.
- Vielä maanantaina osapuolet syyttelivät lakosta toisiaan.
Sähköliitto työriidoissa
Sähköliitto on julistanut talven mittaan useita työtaistelutoimia. Pisimpään jatkunut koskee luottamusmiesten asemaa eli sitä, kuka voi sopia Sähköliiton jäsenten asioista työpaikoilla. Teknologiateollisuuden mukaan lakko on laiton.
Erikoisena piirteenä 200 euron lakkokorvausten lisäksi on se, että lakkoa on arvostellut myös Teollisuusliitto, jonka varapuheenjohtajan mukaan Sähköliitto käyttää lakko-oikeutta väärin.
- Luottamusmiehiä koskeva lakko jatkuu 30. tammikuuta neljällä viikolla.
- Sähköliitto sovitteli riitaa maanantaina Teknologiateollisuuden kanssa.
- Sähkön tukilakko Paperiliitolle alkoi maanantaina kolmella sopimusalalla.
HELMIKUU: Kemian lakko uhkaisi lomalentoja, Neste kehottaa hamstraamaan
Kemianteollisuuden kahden viikon mittainen lakko sulkisi Nesteen öljyjalostamot Porvoossa ja Naantalissa. Nesteen huoltoasemilla polttoainepula alkaisi näkyä parin viikon päästä ja haittaisi niin henkilöautojen kuin ammattiliikenteen polttoaineen saantia.
Vaikutukset tuntuisivat myös meri- ja lentoliikenteessä. Jos lakko osuu helmikuun hiihtolomakaudelle, vaikutus lomalentoihin olisi iso. Esimerkiksi kaikki Finnairin Helsingistä lähtevien lentojen polttoaine tulee Helsingin Sanomien mukaan Nesteen jalostamoilta.
Neste kertoo, että lakko vaikeuttaa lämmitysöljyn saantia, ja yhtiö kehottaa sivuillaan varautumaan lakkoon tilaamalla polttonesteitä etukäteen.
Kemian lakon piti alkaa maanantaina 27. tammikuuta. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) siirsi lakkoa valtakunnansovittelijan pyynnöstä kahdella viiikolla, koska lakolla katsottiin olevan yhteiskunnan perustoimintojen kannalta haitallisia seurauksia.
- Kemianteollisuuden lakonuhka 10.–24. helmikuuta.
- Vaikuttaisi niin lentokoneiden kuin autoliikenteen polttoaineensaantiin.
- Osapuolia: Kemianteollisuus, Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro.
- Sovittelu jatkuu.
Neste on varoittanut, että polttoainepula voi vaarantaa viranomaistoimintaa, kuten pelastusajoneuvojen kulkua sekä elintarvikekuljetuksia.
Helmikuussa sopimuksia umpeen – Miten käy myyjien ja lämmönjakelun?
Tammikuun lopussa katkolla ovat muun muassa palvelualojen PAMin kaupan alan sekä kiinteistöalan työntekijöiden sopimukset sekä rautatieläisten RAU:n veturinkuljettajien ja kuljetusalan liitto AKT:n kuorma-auton ja bussinkuljettajien työehtosopimukset.
Veturinkuljettajissa ja PAMissakin halutaan eroon kikyn "talkootunneista", ja toisaalta Palvelutyönantajien Palta haluaa pitää ne sopimuksissa. Neuvottelutilannetta pidetään erittäin vaikeana, mutta vielä ei yllä mainituissa liitoissa ole väläytelty lakkoasetta. Sekä palkansaaja- että työnantajapuolelta tulkitaan, että mahdollisista tukilakoista tai muista toimista on mielekkäämpää sopia myöhemmin joko yhdessä muiden liittojen kanssa tai kun kemian ja metsän neuvotteluista tiedetään enemmän.
Sen sijaan kumiteollisuuden ja lasikeraamisen alan työriidassa on annettu lakkovaroitus 10. helmikuuta alkaen.
Myös 11:ssä kaupunkien sähkö- ja energialaitoksessa on lakonuhka päällä helmikuun alussa. Lakko koskisi sähkölaitoksia, kuten Helsingin Heleniä, Vantaan Energiaa ja Tampereen Sähkölaitosta. Neuvotteluja käydään vielä tällä viikolla.
- Energia-alalla 11 yritystä koskeva lakonuhka 1. – 8. helmikuuta.
- Energiateollisuuden mukaan lakko voi haitata sähkön ja lämmön toimituksia.
- Koskisi muun muassa Heleniä, Tampereen Sähkölaitosta ja Vantaan Energiaa.
- Osapuolina Energiateollisuus, Ammattiliitto Pro, Suomen Konepäällystöliitto SKL ja Jyty.
MAALISKUU: Kovin pala edessä – opettajat, sosiaalityöntekijät ja hoitajat
Vaikka vientialoilla on isot rahat ja neuvottelukoneistot, vaikeimmat työmarkkinaväännöt voivat silti koittaa vasta huhtikuussa, julkisen sektorin pöydissä. Pahimmillaan neuvotteluja jatketaan kesään asti. Useimmilla aloilla kikystä luopuminen on ykkösasioita.
Ainakin jo tammikuussa, heti kun virka- ja työehtosopimuksista alettiin neuvotella, työntekijäpuolelta arvioitiin, että sopimuksen syntymisessä voi venyä ainakin toukokuuhun.
Näkyvimmin sapelia ovat näkyvimmin kalistelleet muun muassa STTK:hon kuuluva sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä Kuntatyönantajat KT.
Tehy ilmoitti jo viime vuonna vaativansa muun muassa sairaanhoitajien palkkoihin kuoppakorotusta eli kymmenen vuoden ajan 1,8 prosenttiyksikköä korkeammat korotukset kuin vientialojen vuoden alussa kahden vuoden tasoksi sopimat 3,3 prosenttia.
KT taas on sanonut useaan otteeseen, ettei vaatimusten tasoisiin palkankorotuksiin yksinkertaisesti ole rahaa.
Julkisten ja hyvinvointoalojen liitto JHL on jo ilmoittanut liiton olevan pahimmassa tilanteessa valmis myös lakkoihin.
– Siinä sitten katsotaan, miten sairaaloiden leikkaustoiminta jatkuu, jos meidän matalapalkkaväki ei ole korotuksissa mukana, sanoo liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Matalapalkkaväellä hänviittasi muun muassa leikkaussalisiivoojiin sekä välinehuoltajiin.
Maaliskuun lopussa umpeutuu satojen tuhansien julkisen sektorin, kuten kuntien, kirkon ja valtion työntekijöiden sopimukset. Kokoluokkaa kuvaa se, että pelkästään kunnissa työntekijöitä on 420 000.
Julkisten alojen palkkakuoppaa haluavat mieluusti kuroa muutkin ammattiryhmät kuin hoitajat: koulutettua väkeä löytyy opettajista poliisiin, nuorisotyöntekijöihin, lääkäreihin sekä yliopistojen työntekijöihin. Esimerkiksi opettajat eivät ole vielä ilmoittaneet palkankorotusprosentteja, mutta kilpailukykysopimuksen 24 tuntia on opetusalallakin keskusteluissa mukana.
Korjattu 28.1. klo 8.10: Tehyn vaatimus on 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vientialojen sopimukseen tehdyt korotukset, ei 1,8 prosenttia kuten jutussa aiemmin luki.
Korjattu kuljettajien kiky-tunnit veturinkuljettajien kiky-tunneiksi: AKT:n sopimuksessa kiky-tunteja ei ollut.
Aiheesta voi keskustella 29.1. kello 23.00:een asti.