Hyvätuloiset ovat alkaneet ottaa yhä enemmän pikavippejä, mikä näkyy nyt velkaneuvonnassa. Ilmiö on nähtävissä ainakin Helsingissä ja Kymenlaaksossa.
Talous- ja velkaneuvoja Kirsi Parikka Kymenlaakson oikeusaputoimistosta kertoo, että erityisesti hyvätuloisten velkaantuminen on yllättäen lisääntynyt.
– Pariskunnan yhteinen vuosiansio on 80 000 tai 90 000 ja silti asuntolaina on saattanut päätyä ulosottoon. Taustalla voi olla melkein mitä vaan. On ollut muun muassa peliongelmaa tai sitten yllättävä tilanne, kuten sairastuminen, sanoo Parikka.
Myös Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi kertoo, että hyvätuloiset asiakkaat ottavat yhä enemmän pikavippejä. Tarkkaa tilastoa ei kuitenkaan ole.
– Nähtävästi suuntaus on se, että isotuloisemmat ottavat pikavippejä.
Omat menot eivät ole tiedossa
Velkaantumisen taustalla on Kymenlaakson oikeusaputoimiston mukaan se, että omat menot eivät ole täysin tiedossa. Tämä käy ilmi talous- ja velkaneuvonnassa silloin, kun menoja kirjataan ylös.
Yksi syy velkaantumiseen on nykypäivän kulutushysteria.
– Siellä on joku syy, jota ei minulle kerrota tai se ei ole sen ihmisen omassa tiedossa suoraan. Tupakointi on yksi. Asiakas ei kiinnitä huomiota, paljonko yksi tupakka-aski päivässä tulee maksamaan vuodessa, toteaa Kirsi Parikka.
Hän uskoo, että hyvätuloisten velkaantuneiden määrä kasvaa myös tulevaisuudessa.
– He saavat luottoja helposti ja niillä on helppo elää sellaista elämää, jota sillä hetkellä haluaa elää. Lopulta velkaa on niin paljon, etteivät hyvätkään tulot riitä kuukausierien hoitamiseen.
Pikavippiongelmien laatua ja laajuutta tutkinut Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas kertoo, että joka kolmannella velkaantumisen on aiheuttanut kulutus. Toinen merkittävä syy velkaantumiselle on aiheutunut jostakin elämänmuutoksesta.
Kun pikavippejä ottaa muuta kautta kuin pankista, saatetaan tinkiä luottokelpoisuuden selvittämisestä.
– On paljon nähtävissä pikavippien ketjuttamista. Otetaan luottoa, kun ei ole varaa maksaa edellisiä luottoja. Elämänkriisi, yllättävä elämänmuutos, avioero tai muusta syystä johtuva äkillinen tulojen romahdus on taustalla.
Kymenlaakson oikeusaputoimiston Kirsi Parikan mukaan velkaantumisesta selviytyminen vaatii myös oman kuluttamisen muutosta.
– On tullut eteen myös asiakkaita, joilla velkajärjestely on läpikäyty ja sitten on velkaantunut uudestaan. Pahimmillaan jätetään asumiskuluja maksamatta ja sitten tulee vuokrarästejä tai muita laskuja.
Pikavippejä lähes kaikilla asiakkailla
Pikavippejä eli erilaisia kulutusluottoja on Kirsi Parikan mukaan lähes kaikilla Kymenlaakson oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvontaan päätyvillä asiakkailla. Asiakkaissa on miehiä ja naisia, vanhoja ja nuoria.
– Niitä saa nykypäivänä niin helposti, että moni yrittää parantaa niiden avulla omaa taloudellista tilannettaan.
Helsingin oikeusaputoimiston Ilkka Passi on samoilla linjoilla.
– Kyllähän ihmiset vaan ottavat niitä. Ei tarvitse mennä kasvotusten hoitamaan asiaa. Voi illalla sohvalla istuessa näpytellä ja ottaa pikavipin.
Parikka sanoo, että pikavippejä ottavien asiakkaiden määrä on pysynyt samana tai kasvanut. Isoin muutos on tapahtunut velkojen määrässä – nykyään kulutusluottoja otetaan vähemmän, mutta summat ovat suurempia.
– Muistan alkuajoilta, että oli kymmeniä pikavippejä ja silti kokonaisvelan suuruus oli 10 000. Nyt ei tarvitse olla kuin kymmenen kulutusluottoa ja puhutaan jopa kymmenistä tuhansista, Parikka kertoo.
Helsingin oikeusaputoimiston Ilkka Passi sanoo, että Helsingissä ihmiset ottavat suurempia pikavippejä kuin muualla maassa.
– Asuminen on selvästi kalliimpaa kuin muulla maassa ja siksi kuluja on hirveästi.
Viime syksynä voimaan tuli lakimuutos, joka asetti kaikille kulutusluotoille aiempaa tiukemman 20 prosentin korkokaton ja rajasi muut lainanhoitokulut enintään 150 euroon vuodessa. Sen vaikutukset eivät vielä näy Kymenlaakson oikeusaputoimistossa.
– Meillä yleensä kaikki näkyy viiveellä. Jos alueella jää paljon ihmisiä työttömäksi, se menee vähintään vuoden päähän. Ansiosidonnaisella pärjätään jonkin aikaa ja vasta kun tulot uhkaavat pienentyä entisestään, havahdutaan siihen, etteivät rahat riitä, Parikka sanoo.
Kierre jatkuu liian kauan
Parikka sanoo, että velkaantuminen jatkuu tyypillisesti liian kauan. Syynä on, että maksuhäiriömerkintää pelätään. Ennemmin otetaan lisää velkaa, jotta saadaan edellinen lasku maksettua.
– Ihmiset ajattelevat, että maksuhäiriömerkintä vaikuttaa elämään niin paljon, että on parempi yrittää selviytyä aiemmista laskuista velaksi. Moni myös uskaltaa luovuttaa ja antaa velkojen mennä ulosottoon viimeistään siinä vaiheessa, kun on ollut meihin yhteydessä.
Parikan mukaan ihmiset eivät ymmärrä sitä, kunka paljon korkoa ja kuluja erilaisiin kulutusluottoihin tulee. Esimerkiksi jos ottaa 40 000 euroa kulutusluottoa 15 vuoden maksuajalla, maksettavaa kertyy lähes 70 000 euroa.
Noloa ottaa yhteyttä
Parikan mukaan velkaantuneilla ei useinkaan ole tiedossa, että laskujen maksamisesta erissä voi neuvotella yritysten kanssa.
– Koetaan jotenkin noloksi ottaa yhteyttä. On helpompi kirjautua kulutusluottoyhtiön sivuille ja napata sieltä raha kuin soittaa velkojalle, että ei pysty maksamaan.
Viime syyskuun korkokaton tulon jälkeen yksi vaihtoehto velkojen hoitamiseen on Parikan mukaan yhdistää vanhat korkeakorkoiset lainat yhdeksi isommaksi kulutusluotoksi, jolloin kuukausimaksu on todennäköisesti pienempi kuin monessa pienessä lainassa yhteensä.
– Kaikissa tilanteissa kannattaa kuitenkin olla talous- ja velkaneuvontaan yhteydessä, niin voimme yhdessä miettiä, mikä on paras vaihtoehto velkaongelmasta selviytymiseen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston Anu Raijas sanoo, että esteenä avun hakemiseen tai laskujen selvittämiseen on usein henkilökohtainen häpeä. Toisaalta moni ei edes tiedä ottavansa pikavippejä, koska niitä markkinoidaan erilaisina luottotuotteina.
Raijas näkee kaksi hälytysmerkkiä, jolloin kannattaa hakea ulkopuolista apua velkaantumiseen.
– Jos henkilö hakee kulutusluottoa pankista, eikä sitä saa, se on yksi hälytysmerkki. Pankit ovat velvollisia selvittämään luottokelpoisuuden. Toinen on se, että luottoa ei pitäisi ikinä maksaa luotolla, Raijas sanoo.
Oletko velkaantunut pikavipeistä? Kerro kokemuksestasi ja laita sähköpostia tanja.kroger@yle.fi – teemme aiheesta juttua. Voit myös keskustella aiheesta alla 30.1. klo 23 asti.
Lue myös: