Suininlahden yläkoulun luokassa Siilinjärvellä on menossa täysi työntouhu. Käynnissä on heliumpallojen täyttämiseen liittyvä demonstraatio. Samalla oppilaat oppivat käytännössä mittaamaan, miten erilainen paino vaikuttaa pallon nosteeseen.
Kyseessä on EU:n tukema tiedeprojekti, jossa oppilaita innostetaan käytännön kautta kiinnostumaan tutkimuksesta ja tieteellisestä opiskelusta.
Viime syksystä lähtien tiedekurssilla on perehdytty erilaisiin fysiikan lakeihin.
Oppilaat ovat tutustuneen Itä-Suomen yliopistossa fysiikan- ja ilmatieteenlaitoksiin ja saaneet tietoa eri laitteista ja myös ideoita, millaisia erilaisia tieteellisiä tutkimuksia ilmakehän vaikutuksista voidaan tehdä.
Neljä kuuden oppilaan ryhmää ovat jokainen suunnitelleet ja rakentaneet omat tutkimuslaatikot. Niihin voidaan laittaa erilaista laitteistoa noin kilon verran.
Paavo Heikkinen ja Elias Korhonen ovat kiinnittäneet omaan laatikkoonsa kaksi GPS-paikanninta, kameran, joka tallentaa kuvaa minuutin välein sekä lämpömittarin.
Lisäksi mukaan laitetaan siemeniä. Tieteellisen kokeen tarkoitus on selvittää, mikä vaikutus ilmakehällä on siementen itävyyteen.
– Projekti on ollut mielenkiitoinen. Se on herättänyt kiinnostusta tieteellisiin juttuihin aivan eri tavalla kuin aiemmin ja on varmasti hyödyllinen tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, pohtii Paavo Heikkinen.
Eurooppalainen Spaceteam.eu-tiedeprojekti syntyi lehtoreiden Mikko Laitisen ja Jani Piiroisen ideasta.
Hankkeeseen saatiin rahoitus Erasmus-ohjelman kautta. Sen avulla mukaan lähtivät kumppanuuskoulut Belgiasta ja Espanjasta.
Tiedekurssi järjestetään samanaikaisesti kaikissa kolmessa koulussa. Oppilaat ovat voineet seurata toistensa projekteja aktiivisesti sähköisessä ympäristössä.
Kansainvälisyys on tuonut mukaan tärkeän aspektin, korostaa kielten lehtori Mikko Laitinen
– Projekti on ollut mielenkiintoinen ja haasteellinen. Tässä on ollut aitoa vuorovaikutusta toisten kulttuurien kanssa. Oppilaat ovat tehneet englanniksi esittelyvideoita omasta koulustaan ja maastaan. Se kannustaa varmasti jatkossa hakeutumaan kansainväliseen opiskeluun ja työllistymiseen.
Taustalla huoli ilmastonmuutoksesta
Huoli ilmastonmuutoksesta näkyy Helga Joutsenojan ryhmän tutkimuslaatikon ideassa.
Norppa-nimisellä laatikolla halutaan herättää huomiota ilmaston tilasta ja uhanalaisten eläinten tilanteesta.
– Me ollaan otettu yhteyttä WWF:ään ja kysytty haluaisiko ne tehdä yhteistyötä. Haluaisimme järjestää varainkeräystä saimaannorppien suojelemiseksi. Vielä ei säätiöltä ole kuitenkaan saatu vastausta, Helga Jousenoja kertoo.
Odotukset projektin onnistumiseksi ovat korkealla
Tavoitteena on, että havaintopallot kohoavat ilmakehän yläpuolelle stratosfääriin noin 35 kilometrin korkeuteen. Ilmanpaineen aleneminen räjäyttää pallot jossakin vaiheessa. Laatikot leijailevat takaisin maahan pienten laskuvarjojen hidastamina.
Sääolosuhteet vaikuttavat pallojen laukaisuajankohtaan, muistuttaa Kalle Kokotti.
– Tuuli täytyy ottaa huomioon, lumisateet ja pakkaset. Vaihtelevat säät ovat jo kerran siirtäneet laukaisua. Ennuste on, että pallot kohoavat itäänpäin ja ne laskeutuisivat Joensuun seudulle.
Seuraavan kerran havaintopallot tutkimuslaatikkoineen pyritään lähettämään ilmaan 18. päivä helmikuuta. Paikalle saapuvat myös Belgian koulun oppilaat.