Uusi puukerrostalo on vielä melko harvinainen näky, mutta niiden määrä kasvaa tasaisesti.
Eniten puukerrostaloja rakennetaan tällä hetkellä Tampereella, jossa varmoja ja todennäköisiä hankkeita on vireillä yhteensä kymmenen.
Tampereen apulaispormestari Jaakko Stenhäll (vihr) on kärkisijaan tyytyväinen.
– Kyllähän se hyvältä kuulostaa, vaikka luvut ovat vielä pieniä.
Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomessa oli viime marraskuussa rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 63 vähintään kolmekerroksista puukerrostaloa. Se on suhteellisen vähän.
Puu on Suomessa yleinen, tunnettu ja arvostettu rakennusmateriaali, mutta kerrostalomarkkinoilla betoni jyrää edelleen.
Ympäristöministeriön arvion mukaan pientaloista lähes 90 prosenttia on puurunkoisia. Rivitaloistakin noin 60 prosenttia tehdään puusta, mutta kerrostaloista puisia on vain noin kuusi prosenttia.
Tulevaisuuden rakennusmateriaali
Yksi Tampereelle jo valmistuneista uusista puukerrostalokohteista on Härmälässä. Yksiöt ja kaksiot tekivät kauppansa kolmessa kuukaudessa.
Rakennuttajalle kohde oli ensimmäinen yli kaksikerroksinen puukerrostalo. Lehto Asuntojen hankepäällikkö Hannu Tuohi uskoo puukerrostalojen yleistyvän edelleen.
– Puu on tulevaisuuden rakennusmateriaali. Puukerrostaloja tuskin nähdään aivan kaupunkien keskustoissa, mutta esimerkiksi kantakaupungissa on paljon mahdollisuuksia.
Hänen mukaansa alan yritysten pitää saada lisää kokemusta puukerrostalojen rakentamisesta, mutta myös valtiolta, kaupungeilta ja kunnilta tarvitaan apua.
– Tampereen kaupunki on tehnyt konkreettisia asioita puurakentamisen hyväksi, siitä pitää antaa kiitosta.
Puukerrostalojen rakentamista on Tampereella edistetty muun muassa kaavoituspäätöksillä.
Puurakentaminen pienentää ilmastopäästöjä
Tampere ja 13 muuta Pirkanmaan kuntaa ovat mukana hankkeessa, joka pyrkii lisäämään puun käyttöä kerrostalojen rakennusmateriaalina.
Kuntien lisäksi mukana ovat Metsäkeskus, Tampereen yliopisto ja useat rakennusalan yritykset. Tavoitteena on, että Pirkanmaalla joka kymmenes uusi kerrostalo rakennettaisiin puusta.
Tampereen kaupungin apulaispormestarin Jaakko Stenhällin mukaan puukerrostalojen suosimiseen on hyvä syy.
– Itse ajattelen eniten sitä, että hiilijalanjäljen piikki rakentamisvaiheessa jää pienemmäksi, kun betoni korvataan puulla.
Puurakentamisen hiilijalanjälkeä on myös laskettu.
Teknologian tutkimuskeskus VTT vertasi Helsingissä rakennettuja, pohjaratkaisultaan identtisiä puisia ja betonisia kerrostaloja. VTT:n laskelman mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki oli noin 75 prosenttia suurempi kuin puusta tehdyn kerrostalon.
VTT:n arvion mukaan puurakentamista Euroopassa edistävät muun muassa biotalouden kasvu ja ilmastopolitiikka. Jarruttavia tekijöitä sen sijaan ovat puurakentamisen verrattain korkeat kustannukset ja suurten yritysten muutosvastarinta.
Opiskelijat asumaan puukerrostaloihin
Tampereella puukerrostalojen rakentamiseen osallistuu vahvasti myös Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas.
Säätiöllä on vireillä useampi iso puukerrostalohanke eri rakennuttajien kanssa. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan viereen alkaa todennäköisesti jo loppuvuonna nousta kahdeksankerroksinen, puumoduuleista rakennettava opiskelijatalo.
Toasin toimitusjohtajan Kirsi Kosken mukaan säätiö haluaa olla mukana puukerrostalorakentamisen edistämisessä. Toasin hallitus on päättänyt, että rakennusmateriaalia harkitaan joka kohteessa tarkkaan.
– Yritämme hakea realistisia toteutustapoja, niin ettei hintalappu nouse liian korkeaksi. Haluamme olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa ainakin niin, että emme vie sitä väärään suuntaan.
Valtio tukee puurakentamista eri tavoin
Paikallisten hankkeiden lisäksi puukerrostalojen rakentamista halutaan edistää myös valtiotasolla. Rakennuttajille on tarjolla konkreettisia porkkanoita.
Muutama viikko sitten esimerkiksi ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) ilmoitti, että puun käyttöä edistetään valtion tukemassa ARA-asuntotuotannossa:
Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma pyrkii lisäämään puun käyttöä asuntojen, julkisten rakennusten ja suurien rakenteiden kuten siltojen ja hallien rakentamisessa.
Taustalla on Suomen ympäristö- ja ilmastostrategia. Rakentamisen hiilijalanjälkeä pitää pienentää, jotta kova tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali olisi mahdollista saavuttaa.
Juttua muokattu 30.1. Kuvatekstiin korjattu arkkitehtitoimiston kirjoitusasu ja juttuun apulaispormestari Jaakko Stenhällin sitaatti.