Pula osaavista työntekijöistä on muodostumassa monen pienen yrityksen kohtalonkysymykseksi. Työvoimasta on pulaa erityisesti käsillä tehtävissä ammateissa.
Kun Järvi-Pohjanmaalla eli Alajärvellä ja sen naapurikunnissa Etelä-Pohjanmaalla kutsuttiin yritykset työvoiman rekrytointitapahtumaan, ne saivat ilmoittaa tämänhetkisen työvoiman tarpeensa. Määräaikaisten ja pysyvien työpaikkojen määrä yllätti tapahtumajärjestäjät, sillä avoimeksi ilmoitettiin noin 150 työpaikkaa.
Näihin tehtäviin pitäisi nyt löytää tekijät.
Useita ammattilaisia tarvitaan
Evijärveläinen Jokasafe oy valmistaa pvc-pintaisia suojakäsineitä ja luistonestomattoa. Osa työstä on edelleen manuaalista, sillä se, mihin koneet eivät pysty, tehdään käsin.
Jokasafen tuotteet viedään 20 maahan eri puolille maailmaa. Yksi tärkeimmistä vientikohteista on Venäjän öljy- ja kaasuteollisuus.
Toimitusjohtaja Karoliina Sulkakosken mukaan seuraavien viiden vuoden aikana yrityksen 15 työntekijästä eläköityy useita. Uusia tekijöitä on löydettävä jostain. Ensimmäinen rekrytointi pitäisi saada tehtyä jo nyt keväällä.
Vaikka pienellä paikkakunnalla osaavan työvoiman saaminen avoimiin tehtäviin ei aina ole itsestäänselvää, Sulkakoski on luottavainen, että yritykseen löytyy työntekijöitä.
– Työvoiman vuokraus on yksi vaihtoehto ja tietenkin myös automaatioasteen nostaminen. Tutuntuttujen kautta ja sosiaalisesta mediasta löytyy työntekijöitä, Sulkakoski sanoo.
Jokasafe on käyttänyt myös rekrytointiyrityksiä.
Sulkakoski on tyytyväinen, että työ yrityksessä on kiinnostanut nuoriakin.
– Tehdastyö on haaste, kun se on aika staattista, eikä meillä voi tehdä etäpäiviä.
Rekrytointimatkalla Petroskoissa
Vaikka Jokasafessa ollaan luottavaisia sen suhteen, että eläköitymisen myötä vapautuviin tehtäviin löytyy tekijöitä, Järvi-Pohjanmaallakin työvoima- ja osaajapula on totta, tietää alueellisen Työ etsii tekijäänsä -hankkeen projektipäällikkö Maria Yli-Sikkilä.
– Tällä hetkellä etsitään metallialan osaajia, puualan tekijöitä, hoiva-alan ja sosiaalialan ammattilaisia sekä esimerkiksi teknologiateollisuudessa tekevän portaan porukkaa. Myös kunta-alalla on havahduttu henkilöstön eläköitymisiin.
Järvi-Pohjanmaalla työvoimaa etsitään aktiivisesti sekä kotimaasta että ulkomailta. Yksi tärkeä kohde on Venäjän Karjala.
Etelä-Pohjanmaan liiton mukaan maakunta oli reilu vuosi sitten suhteellisesti Suomen suomenkielisin. Esimerkiksi Järvi-Pohjanmaalla tilanne lienee kuitenkin muuttumassa työperäisen maahanmuuton myötä.
Järviseudun ammatti-instituutti Jami on tehnyt yhteistyötä Venäjän Karjalaan jo viitisentoista vuotta. Viime vuosina Jamin opiskelijoista 100-150 on tullut Venäjältä.
Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luovan mukaan merkittävä osa opiskelijoista jää alueelle tai siirtyy muualle Suomeen töihin ja jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen.
– Tämä Venäjä-yhteistyö on meille tärkeä tapa hoitaa työvoimavajetta, Alanko-Luopa sanoo.
Lomituspalvelut, turkistarhat ja teollisuuden tuotantotehtävät ovat niitä, joilla venäläislähtöisistä työntekijöistä on suuri apu.
Vesa Alanko-Luopa
Alanko-Luopa ja joukko Järvi-Pohjanmaan alueen kuntien, oppilaitosten ja elinkeinoelämän vaikuttajia on parhaillaan Venäjän Karjalassa, Petroskoissa, syventämässä yhteistyötä ja muistuttamassa eteläpohjalaisten tarjoamista opiskelu- ja työmahdollisuuksista.
– Meidän tuntumamme on, että venäläisopiskelijat ovat integroituneet alueellemme hyvin ja jääneet merkittävässä määrin meille myös töihin, sanoo Petroskoista puhelimeen vastaava Lappajärven kunnanjohtaja Sami Alasara.
Samaa sanoo Alanko-Luopa, jonka mukaan alueella asuu, opiskelee ja työskentelee jo kymmeniä Venäjän Karjalasta tulleita ihmisiä.
– Lomituspalvelut, turkistarhat ja teollisuuden tuotantotehtävät ovat niitä, joilla venäläislähtöisistä työntekijöistä on suuri apu, Alanko-Luopa sanoo.
Pojan perässä Aunuksesta Suomeen
Venäjän Karjalasta, Aunuksesta Lappajärvelle on asettunut muun muassa Vladimir ja Ekaterina Felitsinin perhe.
Perheen esikoispoika Roman tuli Jamiin opiskelemaan 12 vuotta sitten. Hän jäi Suomeen ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaalle muuttivat myös vanhemmat sekä nyt 16-vuotias pikkuveli Maksim.
Maksim opiskelee Jamissa logistiikka-alaa ja haaveilee seuraavaksi opinnoista suomalaisessa yliopistossa.
Perheen vanhemmille on löytynyt alueelta töitä. Vladimir Felitsin työskentelee evijärveläisellä maitotilalla ja Ekaterina Felitsinalla on vakituinen työpaikka siivoojana Kivitippu-hotellissa Lappajärvellä.
– Olen tyytyväinen, kun on töitä. Palkka on meille tarpeeksi, en tiedä, onko se hyvä, mutta meille se on tarpeeksi, Ekaterina Felitsina sanoo.
Perhe viihtyy Suomessa ja Lappajärvellä. Kun Vladimir Felitsinin työsopimus keväällä päättyy, hän toivoo, että löytää uutta työtä. Ellei, edessä saattaa olla paluu Aunukseen.
Jos meillä ei olisi tätä Venäjä-yhteistyötä, joutuisimme miettimään muita yhteistyömahdollisuuksia ulkomailta.
Vesa Alanko-Luopa
Kotouttamiseen malli tekeillä
Järvi-Pohjanmaalla valmistellaan mallia, joka tarjoaisi alueen kunnille “kättä pidempää” venäläistyövoiman kotouttamisessa.
Koulutuksen kautta töihin -malli on havaittu hyväksi.
Järvi-Pohjanmaan yrityspalveluissa tehdään töitä yritysten ja opiskelijoiden yhteensaattamiseksi. Alanko-Luopan mukaan yritysten ja opiskelijoiden välille luodaan tilaisuuksia, jossa heillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa.
– Osalla yrityksistä on pidempää kokemusta venäläisistä työntekijöistä, mutta vielä löytyy niitäkin, jotka asiaa vasta tuumaavat, Alanko-Luopa sanoo.
Alanko-Luopa on sitä mieltä, että ulkomaalaisia työntekijöitä alueella tarvitaan, jotta yritysten tarpeet täyttyvät.
– Jos meillä ei olisi tätä Venäjä-yhteistyötä, joutuisimme miettimään muita yhteistyömahdollisuuksia ulkomailta.
"Kaikilla Suomessa on sama ongelma"
Tänään torstaina järjestettävillä rekrytointimessuilla Järvi-Pohjanmaan kunnat pyrkivät tekemään näkyviksi alueen avoimet ja avoimiksi tulevat työpaikat. Samalla koko alue yritetään esitellä houkuttelevana niin, että työkykyiset ihmiset saataisiin muuttamaan alueelle pysyvästi perheineen.
Muuttokysymys on haastava.
– Meillä alkaa jo olla siihen vastauksia, mutta en halua niitä paljastaa tässä kaikille, koska kaikilla Suomessa on tämä sama ongelma, Maria Yli-Sikkilä sanoo.
Sen Yli-Sikkilä tietää, että suuri osa Järvi-Pohjanmaan yrityksistä on ja pysyy Etelä-Pohjanmaalla niin kauan kuin vaan mahdollista.
– Täällä on paljon pitkän historian yrityksiä, jotka isoisät ja isoisien isät ovat perustaneet. Näillä yrityksillä on juuret niin vahvasti tällä alueella, että yritystä ei haluta siirtää, vaan työvoima halutaan tänne.