Valtakunnallisen e-kirjaston perustaminen näyttää entistä todennäköisemmältä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi torstaina myöntäneensä 250 000 euroa kansallisen e-kirjaston selvityshankkeen käynnistämiseksi.
Kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta kertoo, että rahalla on tarkoitus selvittää, miten valtakunnallisen e-kirjaston palvelukonsepti voitaisiin rakentaa.
Siihen liittyy olennaisesti koko valtakunnan käyttöön tuleva yhteinen tekninen alusta, jolta e-kirjoja, e-lehtiä ja äänikirjoja voisi lainata. Sellaista ei vielä ole.
Nyt Suomessa on yli 30 erilaista kirjakokoelmaa, joista e-kirjoja voi lainata vain paikallisesti.
Se asettaa eri puolilla asuvat suomalaiset eriarvoiseen asemaan.
– Valtakunnalliseen e-kirjastoon liittyy myös se, millaista sisältöä sinne voidaan hankkia, ja että palvelu on käyttäjälle äärimmäisen miellyttävä, Nousiainen-Hiiri sanoo.
Mallia on haettu Tanskasta, jolla on hyviä kokemuksia omasta kansallisesta e-kirjastokokeilustaan.
Kaikkea Nousiainen-Hiiri ei haluaisi pohjoismaisesta e-kirjastokeskustelusta Suomeen.
– Pohjoismaissa on aika usein ollut niin, että kirjastot ja kustantajat ovat olleet nokkapokassa. En haluaisi nähdä sitä samaa Suomessa, Nousiainen-Hiiri toteaa.
Otava vetäytyi
Yle kertoi vuosi sitten, että Suomeen suunnitellaan valtakunnallista e-kirjastoa.
Silloin Nousiainen-Hiiri arveli, että kansallinen e-kirjasto voisi avautua vielä tänä vuonna. Näin ei tapahdu.
Uusimman ennusteen mukaan siihen menee vielä aikaa.
– Kun pääsemme selvittämään e-kirjastoon liittyvät tekniset speksit ja neuvottelemaan hyvässä yhteistyössä kirjailijoiden, kustantajien ja tekijänoikeuksien omistajien kanssa sisältöjen lainaamisesta ja korvauksista, sanoisin, että pääsemme asiassa eteenpäin 1,5–2 vuoden päästä, Nousiainen-Hiiri sanoo.
Äänikirjat kasvattavat yhä suosiotaan ja niitä on Nousiainen-Hiiren mukaan vaikea saada kirjastoihin.
Osa kustantajista on hänen mukaansa vetäytynyt äänikirjojen osalta pois kirjastojakelumarkkinoilta.
Sillä hän viittaa Otava-konserniin, joka julkaisee muun muassa Otavan, Liken, Nemon, Moreenin ja jatkossa myös Kariston kirjoja. Otava kustantaa sekä kaunokirjallisuutta, tietokirjoja että oppimateriaaleja, ja se on kirjankustannusalan suurin toimija Suomessa.
Konserni veti äänikirjat kirjastojen ulottuvilta syksyllä 2019. Sen seurauksena myös kaikki vanhat Otavan kustantamat äänikirjat poistuvat kirjastoista, kun niiden lisenssi umpeutuu.
Otavan liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ali kertoo Ylelle, että äänikirjojen pois vetämiseen päädyttiin Otavan kirjailijoiden pyynnöstä. Toimenpiteellä haluttiin hänen mukaansa suojata kirjailijoiden elinkeinoa. Kirjailijat eivät saa e-kirjoista tai äänikirjoista kirjastokorvauksia.
Suomen kirjailijaliitossa Otavan toimenpidettä hieman hämmästellään. Toiminnanjohtaja Suvi Oinosen mukaan heille ei ole kantautunut kirjailijoilta vastaavanlaisia viestejä.