Mitä kovempi väite, sitä vahvempia tulee todisteiden olla.
Historioitsija Markku Jokisipilä muistutti tästä periaatteesta vieraillessaan Ylen aamussa. Voit katsoa keskustelun yläpuolella olevasta videosta.
Jokisipilä ja suurlähettiläs Jari Vilén ovat kirjoittaneet SS-mies Jorma Laitisen päiväkirjoihin pohjaavan teoksen Kiitoskortti Hitleriltä.
Laitinen kirjoittaa päiväkirjaansa pääasiassa arkisia havaintoja säästä, ruuasta tai työstään autonkuljettana. 3. elokuuta 1941 sisältö on kuitenkin rankempi:
"Naiset naidaan. Jos ei anna niin ammutaan. Juutalaiset tapetaan joko käsikranaateilla tai ampumalla. Ensin teetetään töitä."
Laitinen oli tuolloin ollut noin kuukauden SS-divisioona Wikingin mukana sotaretkellä Ukrainassa.
Historioitsija Jokisipilä kiinnittää tekstissä muutamaan kohtaan huomion.
– Laitinen kirjoittaa passiivissa. Se on hyvin tyypillinen valinta SS-miesten päiväkirjoissa.
Laitisen tai muidenkaan SS-miesten päiväkirjoissa ei siis suoraan sanota, kuka nai tai kuka ampui.
Seuraavaksi Jokisipilä muistuttaa, että valtaosa SS-divisioona Wikingin sotilaista oli saksalaisia.
– Kontekstista voi päätellä, että Laitinen puhuu ennenkaikkea saksalaisten toimista.
– Tulkitsen tekstin niin, että hän on järkyttynyt siitä, että juutalaisiin sotavankeihin kohdistuneet julmuudet eivät olleet poikkeuksia, vaan systemaattista toimintaa.
Päiväkirjamerkintöjen mukaan autonkuljettajana ja moottoripyörälähettinä toiminut Laitinen selvisi SS-joukoista ampumatta kertaakaan aseellaan.
"1 400 miehen leimaaminen on kohtuutonta"
Jorma Laitisen päiväkirjamerkintöjen kaltaiset tekstit olivat keskeisiä lähteitä, kun Kansallisarkisto selvitti suomalaisten SS-miesten osallisuutta juutalaisten, sotavankien ja siviilien surmaamiseen vuosina 1941-43.
Historioitsija Markku Jokisipilä ihmettelee tutkimuksesta tehtyä johtopäätöstä.
– Tutkimuksesta julkaistussa tiedotteessa todetaan, että hyvin todennäköisesti suomalaiset osallistuivat hirmutekoihin. Ja kuitenkaan kiistatonta yksittäistä todistuskappaletta, savuavaa asetta, ei ole löytynyt.
– Historiantutkimuksessa tällainen ei ole ollut tapana. Mitä kovempi väite, sitä vahvempi tulee lähdepohjan olla.
Jokisipilä muistuttaa, että puhutaan henki- ja sotarikoksista, joissa syyteoikeus on yhä voimassa.
Tosin muutamaa lukuunottamatta suomalaiset SS-miehet ovat jo kuolleet. Silti "kuolleillakin on historiantutkimuksessa oikeutensa", Jokisipilä jatkaa.
Saksalaisessa SS-divisioona Wikingissä palveli yhteensä 1 400 suomalaista. Jokisipilän mukaan parikymppisiä miehiä motivoi paitsi seikkailunhalu ja talvisodan tuottama pettymys, myös maailmankatsomus.
– Kansallismielisyys, äärioikeistolaisuuskin oli yleisempää kuin on tiedetty.
Jokisipilän mielestä on mahdollista, että yksittäiset suomalaissotilaat syyllistyivät sotarikoksiin. Kansallisarkistoon kertyi SS-tutkimuksen yhteydessä paljon materiaalia, josta saattaa hyvinkin paljastua raskauttavia todisteita.
Sitä ennen on Jokisipilän mukaan syytä olla tarkkana sanavalinnoissa.
– Koko 1 400 miehen joukon leimaaminen on kohtuutonta.
Jutun kommentointimahdollisuus on avoinna perjantaihin klo 23 saakka.
Lue lisää: