Laukkuja ei ole pakattu, asuntoa ei ole löytynyt eikä edes matkalippua hankittu.
Alviina Alametsä haluaisi tehdä ensimmäisen, eurokansanedustajana tapahtuvan Brysselin-matkansa laivalla ja junalla, mutta aikataulu näyttää lähes toivottomalta.
Haastattelupyyntöjä tuli kasapäin Britannian EU-eron lähestyessä. Vielä ensi maanantaina Alametsän pitäisi olla Ylen Aamussa ja jo tiistaina Brysselissä.
Tilanne tuntuu muutenkin epätodelliselta: kun Brexit-keskustelu toden teolla käynnistyi vuonna 2016, Alametsä oli maailmanpolitiikan opiskelija ja seurasi asiaa suurella mielenkiinnolla.
– Kirjoitin heti siitä blogikirjoituksen ja analysoin eri vaihtoehtoja. Sen jälkeen on tullut mielenkiinnosta seurattua, mutta vasta nyt viime aikoina vähän eri syistä. Onhan se jännä, kun maailmanpolitiikan tapahtumat ovat ristenneet omaan elämään.
Britannian EU-ero astui voimaan 1.2.2020. Britannialla on ollut parlamentissa 73 paikkaa, joista 27 paikkaan nousee uudet edustajat 14 valtiosta.
Alviina Alametsä on ainoa uusi suomalaismeppi, ja monelle edelleen tuntematon nimi. Hän on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Helsingissä. Viime kevään EU-vaaleissa hän pääsi vihreiden hyvän vaalituloksen siivittämänä niin sanotulle Brexit-varapaikalle – ja nyt siis parlamentin jäseneksi.
Eri sukupolvea kuin kollegat
Kansainvälisessä mediassa Suomi sai parin viime kuukauden aikana valtavasti näkyvyyttä maana, jonka pääministeri oli maailman nuorin ja hallituspuolueiden johdossa on rivi nuoria naisia.
Myös Alviina Alametsä on huomattavasti nuorempi kuin meppikollegansa.
Eurokansanedustajien keski-ikä on 55 vuotta, ja suomalaiskollegoista nuorimmat ovat perussuomalaisten Laura Huhtasaari (40), vasemmiston Silvia Modig (43) ja vihreiden Ville Niinistö (43) – hekin kaikki Neuvostoliiton ja lankapuhelimet kokenutta sukupolvea.
Vuonna 1992 syntynyt Alametsä ei pidä nuorta ikää erityisen merkityksellisenä asiana, mutta näkee siinä silti kiinnostavan mahdollisuuden.
– Olen ajatellut esimerkiksi perustaa tubekanavan, jossa voi tavoittaa vähän eri sukupolvia ja avata asioita videoiden kautta.
Youtube-kanavan perustamiselle on toinenkin keskeinen syy.
– Suomen poliittista tubea dominoi tällä hetkellä yksi puolue. Perussuomalaisilla on aika hyvin siellä presenssiä, mutta kuva esimerkiksi EU:sta voi jäädä aika yksipuoliseksi, jos siellä on vain tietyt äänessä.
Alametsä suunnittelee käsittelevänsä omalla kanavallaan esimerkiksi ilmasto- ja ihmisoikeusasioita erilaisten asiantuntijoiden kanssa.
Myös Instagramin kautta Alametsä sanoo jo nyt saaneensa paljon viestejä ja ajatuksia, jotka olisivat muuten saattaneet jäädä huomaamatta.
– Kyselen paljon IG:ssä, mitä ihmiset haluavat kehitettävän eri teemoissa. Varsinkaan nuoret eivät helposti saa ääntään kuuluville, aloitemekanismit ovat vielä tosi jäykkiä.
Instagramin kautta ovat saaneet alkunsa esimerkiksi hänen valtuustoaloitteensa monipuolisemmasta ja paremmasta seksuaalikasvatuksesta sekä avoimesta mielenterveysklinikasta, joka on juuri avattu Helsingin Myllypuroon.
Elämä muuttui Jokelan kouluampumisten myötä
Alviina Alametsän yhteiskunnallinen herääminen tapahtui likimain rankimmalla mahdollisella tavalla: Hän oli Jokelan koulukeskuksessa yhteiskuntaopin tunnilla, kun saman koulun oppilas, 18-vuotias abiturientti, aloitti silmittömän ammuskelun koulussa. Surmansa sai yhdeksän ihmistä, joista yksi oli Alametsän läheinen ystävä.
Myöhemmin Alametsä on pohtinut kokemaansa monelta kantilta. Hän oli mukana asiantuntijana hollantilaisen elokuvaohjaajan Alexander Oeyn dokumenttielokuvassa Pekka – Inside the Mind of a School Shooter (2015).
Alametsä on myös kirjoittanut aiheesta kirjan, jolla oli alustavasti sovittu kustantajakin, mutta viimeistely on jäänyt monesta syystä tekemättä.
– Dokumentin myötä olin paljon mediassa esillä. Kirjan kanssa ymmärsin, että jos joskus vielä sen julkaisen, on jälleen tarpeen antaa paljon haastatteluja. Se on psyykkisesti rankkaa enkä ole ollut vielä valmis siihen. Nyt kirja on pöytälaatikossa, eikä sen valmiiksi saattaminen ole ainakaan lähisuunnitelmissa.
Jokelan tapahtumien myötä Alametsä kiinnostui mielenterveyteen ja ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista nähtyään omin silmin, kuinka asioita tehtiin väärin. Jälkihoito ei oikein toiminut, eikä myöskään ennaltaehkäisy.
– Kuulin myöhemmin, että kouluampuja oli yrittänyt saada apua mielenterveyden ongelmiinsa, mutta häntä ei oltu luokiteltu riittävän vakavaksi tapaukseksi. Se herätti ajattelemaan, miten heikolla kannattimilla asiat ovat mielenterveyden puolella ja kiusaamisen ehkäisyssä.
Haave: laivalla Brysseliin
Joulukuussa Alviina Alametsä muutti Helsingin Vuosaareen omistusasuntoon puolisonsa Jaakko Mustakallion kanssa. Asuintalon katon näköalaparvekkeelta avautuu kaunis näkymä Vuosaaren sataman suuntaan.
Mustakallio on vihreiden varapuheenjohtaja ja Tampereen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, joten jatkossa pariskunnan elämä sijoittuu kolmen kaupungin ympärille.
Vuosaaresta Alametsä suunnittelee matkaavansa laivalla ensin Saksan Travemündeen, ja sieltä edelleen junalla Brysseliin.
Tämä taitaa kuitenkin olla haave, jonka sovittaminen kiireiseen elämänrytmiin on lähes mahdotonta: pelkkä laivamatka kestää lähes 30 tuntia, ja junamatka vielä reilut kahdeksan tuntia.
Eikä Alametsä ole vielä selvittänyt, toimiiko laivamatkalla puhelin- ja nettiyhteydet.
Ja se laukkukin on vielä pakkaamatta.
Korjattu 3.2.2020 klo 8.55: Muutettu imperfekti muotoon kohta "Kansainvälisessä mediassa Suomi sai parin viime kuukauden aikana valtavasti näkyvyyttä maana, jonka pääministeri oli maailman nuorin ja hallituspuolueiden johdossa on rivi nuoria naisia". Sanna Marin ei ole enää maailman nuorin pääministeri, sillä 33-vuotias Sebastian Kurz nousi Itävallan liittokansleriksi tammikuussa.