Palmuöljy on noussut uudestaan liikenteen kiistellyksi polttoaineeksi.
Euroopan unioni on kieltämässä palmuöljyn käytön liikennepolttoaineena vähitellen vuoteen 2030 mennessä sen haitallisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten takia. Syy on se, että palmuöljyn tuotanto vaatii sademetsien raivaamista. Se taas pienentää hiilinieluja ja aiheuttaa isoja ilmastopäästöjä.
Ilman halpaa ja nopeasti kasvavaa palmuöljyä maailman elintarviketeollisuus olisi pulassa. Myös EU:n liikenteen päästövähennystavoitteet ovat lisänneet palmuöljyn käyttöä, vaikka sen tuotanto aiheuttaa ongelmia sademetsissä. Siksi useat länsimaat, kuten Ruotsi ja Norja ovat nyt pyrkimässä eroon kaikesta palmuöljyn käytöstä liikenteessä.
Toisin on Suomessa. Neste on pyrkimässä eroon palmuöljystä, mutta on korvaamassa sitä palmuöljypuista saatavalla rasvahappotisleellä. Kun palmuöljyä jalostetaan, siitä syntyy käytännössä aina vähän tislettä.
Suomen valtion kanta on, että tisleestä valmistettava biopolttoaine, kuten Nesteen My diesel, vähentävät ilmastopäästöjä.
Toiminnanjohtaja Sonja Finér kansalaisjärjestö Finnwatchista kritisoi Suomen kantaa.
– Kun palmuöljyperäisten tuotteiden kysyntä lisääntyy, se lisää houkuttelevuutta tuottaa niitä lisää. Tämä luo painetta muuttaa maata viljelmiksi tuotannon lisäämiseksi.
Tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen mukaan tisleen käyttö on kestämätöntä, koska se voi johtaa samanlaisiin seurauksiin kuin itse palmuöljyn käyttö: sademetsien hakkuut ja ympäristövahingot lisääntyvät Indonesiassa ja Malesiassa.
Palmuöljyä käytetään enemmän autoissa kuin kekseissä
Euroopan unionissa on kovat paineet etsiä keinoja vähentää liikenteen ilmastopäästöjä. Tämä on johtanut siihen, että nyt unionissa palmuöljyä kulutetaan enemmän keksien ja makeisten sijaan liikennepolttoaineiden raaka-aineena. Palmuöljyn käyttö on kaksinkertaistunut liikenteessä kymmenessä vuodessa. Suurin osa tuotannosta menee silti ruokateollisuuteen.
Suomi muiden ohessa miettii parhaillaan sitä, kuinka se toteuttaa EU:n uusia vaatimuksia biopolttoaineiden käytölle liikenteessä. Yksi vaatimuksista on, että niillä pitää vähentää polttoaineen ilmastopäästöjä litralta vähintään 65 prosenttia.
Unionin uusi lainsäädäntö asettaa ehdon, että palmuöljyn käyttö ei saa enää lisääntyä. Muutaman vuoden päästä sen pitäisi kääntyä laskuun..
EU tilaaman arvion mukaan palmuöljyn käyttö liikenteessä voi olla sademetsien tuhoutumisen takia vielä haitallisempaa kuin vanhakantaisen, fossiilisesta raaka-aineesta valmistetun dieselin käyttö.
Mekanismi on seuraava:
Palmuöljyn tuotantoon tarvitaan palmuviljelmiä, joiden kasvattamiseksi raivataan sademetsää. Raivattu sademetsä pienentää hiilinieluja ja aiheuttaa raivaamisen seurauksena enemmän haittaa, kuin mikä hyöty saadaan palmuöljypohjaisen dieselin päästöistä.
Nesteen mukaan heidän tuotantonsa ei ole syy sille, että palmuöljypuille raivataan lisää tilaa sademetsistä. Näin tehtäisiin heidän biodieselistä huolimatta. Neste katsoo, että biopolttoaineeseen käytettyy palmuöljyn rasvahappotisle on jätettä. Sitä syntyisi joka tapauksessa, kun palmuöljyä tuotetaan muihin tarkoituksiin.
– Öljypalmuja kasvatetaan sen takia, että ruokateollisuus saa raaka-ainetta. Rasvahappotisleen käyttö biopolttoaineissa on hyvää kiertotaloutta fossiilisten korvaamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, kertoo yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen Nesteeltä.
Itse palmuöljyn tuotanto on ollut vuodesta toiseen kasvussa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tislettä on hyvin saatavilla. Tisle on jonkin verran halvempaa kuin itse palmuöljy, ja viime vuonna jatkunut palmuöljyn hinnan lasku on alentanut myös tisleen hintaa.
Neste on lisännyt nopeasti tuontia Indonesiasta ja Malesiasta.
Neste on tällä hetkellä maailman suurin muun kuin fossiilisesta öljystä tehtävän dieselin valmistaja.
Se valmistaa dieseliä kolmessa jalostamossa lähes 3 miljardia kiloa vuodessa. Yhtiö on aloittanut puolisen vuotta sitten myös lentokonekerosiinin tuotannon Porvoon jalostamolla. Kerosiinin valmistukseen käytetään vastaavanlaisia raaka-aineita ja tekniikkaa kuin dieselin valmistukseen.
Uudet polttoaineet ovat olleet Nesteelle hyvä bisnes. Lisääntyvää tuotantoa varten Neste on tuonut tullin tietojen mukaan palmuöljyn rasvahappotislettä viime vuonna lokakuuhun mennessä yli 141 miljoonaa kiloa. Porvoossa voidaan valmistaa tällä hetkellä 400 tuhatta tonnia Neste My dieseliä.
Tuonti Indonesiasta ja Malesiasta on kasvanut nopeasti muutaman vuoden aikana.
Tutkija ja konsultti Chris Malins on selvittänyt palmuöljyn käytön laajoja ympäristöongelmia muun muassa kansainväliselle Rainforest foundation-säätiölle.
Myös Malins sanoo, että palmuöljytisleen lisääntyvä käyttö liikennepolttoaineiden raaka-aineena lisää sademetsien raivaamista. Palmuöljytisleen käyttö ei lisää aivan suorassa suhteessa palmuöljyn tuotannon tarvetta. Malinsin laskelman mukaan, jos tislettä tarvitaan kilo lisää, palmuöljyä on tuotettava 0,65 kiloa lisää.
Malins muistuttaa myös, että jo ennen Nestettä kaikki tisle on mennyt hyötykäyttöön muun muassa eläinrasvoiksi ja kosmetiikkateollisuuteen. Jos tisleen käyttö biopolttoaineissa lisääntyy, palmuöljyä on pakko tuottaa lisää.
Palmuöljyn tuotannon yhteydessä syntyy aina muutamia prosentteja tislettä.
EU:n komission tavoite on selvittää lähivuosina, kuinka kestäviä ympäristön kannalta palmuöljystä saatavat raaka-aineet ovat liikennekäytössä. Tutkimusnäyttö ei komission mukaan toistaiseksi riitä myös muiden kuin itse palmuöljyn lopettamiseen.
Suomen, kuten myös Nesteen, tämänhetkinen tulkinta on, että se, mitä ei ole erikseen kielletty, on sallittua. EU on kieltämässä palmuöljyn käytön, ei tisleen käyttöä.
Suomessa ja Nesteellä tisle määritellään jätteeksi tai tähteeksi, jota syntyisi joka tapauksessa, ja jolla ei ole epäsuoraa vaikutusta sademetsätuhoihin.
– Nykylainsäädäntö selkeästi sanoo, että jätteillä ja tähteillä ei ole epäsuoria vaikutuksia, perustelee yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen Nesteeltä.
Rasvahappotisle voi lisätä reippaasti ilmastopäästöjä
Neste itse markkinoi My dieselin olevan puhtaampi kuin mikä tahansa markkinoilla oleva polttoaine tai jopa sähköauto.
Neste jakaa ja myy suurimman osan Porvoon My dieselistä Suomessa. Koska valtio tukee biopolttoainetuotantoa, Neste saa noin 60 miljoonan polttoaineveroalennuksen, jos se saa kaiken tuotantonsa myytyä kotimaassa.
- Neste myy itse omilla huoltamoillaan My dieseliä
- My dieseliä sekoitetaan myös bio-osuutena öljystä tehtävään dieseliin
Tutkija Chris Malins on esittänyt hurjan väitteen, mitä rasvahappotisleen käyttö Suomessa tekee ilmastopäästöille. Malinsin laskelman mukaan, kun sademetsien raivaaminen lisääntyy, Suomen ilmastopäästöt voivat liki kaksinkertaistua. Laskelma pohjaa oletukseen, että Nesteen tisleeen käyttö nelinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.
Jos Indonesiassa ja Malesiassa syntyvät ilmastopäästöt laskettaisiin Malinsin tavalla Suomen päästöiksi, kokonaispäästöt vastaisivat yli 100 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2030.
Malinsin laskukaavalla Neste olisi lisännyt jo nykyisellä tisleen käyttömäärillään enemmän päästöjä kuin koko Suomen liikenteestä syntyy vuosittain.
Suomalaistutkija suhtautuu maltillisemmin palmuöljyn vaikutuksiin
Indonesiassa työskennellyt trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kannisen mukaan rasvahappotisleen käytön vaikutuksia on vaikea arvioida. Kestämättömästä palmuöljytuotannosta biopolttoaineissa on hänen mukaansa syytä päästä eroon. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki palmuöljytuotanto pitäisi lopettaa.
– Palmuöljy ei ole paha sinänsä. Se on monasti hyvä tulonlähde paikallisille. Isojen ympäristövahinkojen kannalta kestämättömästä tuotannosta pitäisi päästä eroon, professori Kanninen Helsingin yliopistosta kertoo.
Palmuöljytuotantoa pitäisi yrittää suunnata Kannisen mukaan jo menetettyihin sademetsiin. Uusi viljely aloitetaan usein kuitenkin raivaamalla lisää sademetsää, kun vanhoilla alueilla on jo käyttöä. Myös kaiken palmuöljytuotannon sertifiointia pitäisi lisätä ja kehittää.
Lue myös:
EU tiukensi uusiutuvan energian tavoitettaan – Palmuöljy halutaan pois tankista