Tämän jutun otsikko on sanaleikki, jonka jokainen aloitteleva moottoripyöräilijä kuulee joltakin. Se on kokeneempien motoristien vitsaileva muistutus, että moottoripyöräillessä virhearvioita ja yllätyksiä riittää.
Suomessa prätkällä ajo on lähes kaikille harrastus. Lajin harrastajat kokoontuvat taas viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä MP -messuilla unelmoimaan kesästä ja mutkaisista teistä.
Upeaa harrastusta himmentää tieto, että vaikka liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on Suomessa viime vuosina ollut selvässä laskussa, moottoripyöräily ei ole päässyt tähän trendiin mukaan.
Liikennevakuutuskeskuksen yhteydessä toimivan Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari sanoo, että harrastuksena moottoripyöräilyn voi ajatella kuuluvan samaan kategoriaan kuin vuorikiipely.
– Meillä on ihmisiä, jotka ostavat erittäin turvallisuushakuisesti auton ja ajavat sillä vastuullisesti. He saattavat ajaa yhtä vastuullisesti myös moottoripyörällä, tiedostavat sen riskin, mutta tekevät sen silti.
Koisaaren mukaan viime vuosien onnettomuuksissa joka viidennellä kuolleella ei ole ollut moottoripyörään oikeuttavaa ajokorttia. Alkoholi ei ole koskaan ollut moottoripyöräilyssä suuri ongelma, mutta huumeista uhkaa nyt sellainen tulla.
– Moottoripyöräonnettomuuksissa on selkeästi sellainen joukko, jolla ei ole keskimääräisen moottoripyöräilijän kanssa mitään tekemistä, Tapio Koisaari sanoo.
33-vuotias mies ajaa ulos kovassa vauhdissa
Moottoripyöräkuolemat tapahtuvat miehille. Esimerkiksi viime vuonna tieliikenteessä ei kuollut yhtään naista.
Vuosien 2013-2017 kuolemaan johtaneista moottoripyöräonnettomuuksista tiedetään, että moottoripyöräilijä on 73 kertaa ollut onnettomuuden aiheuttaja, 18 kertaa moottoripyörä on ollut aiheuttajan ensimmäisenä vastapuolena.
Näistä 73 onnettomuuden aiheuttajasta 70 kertaa aiheuttajana on ollut mies.
Onnettomuuksissa kuolleiden miesten mediaani-ikä on 33 vuotta. Tyypillisimmin he ovat kuolleet suistumisonnettomuudessa ja törmänneet johonkin. Onnettomuuksien törmäysnopeuksien mediaani on ollut 70 km/h. Törmäysnopeus on eri asia kuin ajonopeus ennen törmäystä. Se on voinut olla paljon suurempi.
Onnettomuustietoinstituutin Tapio Koisaaren keräämästä aineistosta selviää myös, että onnettomuuden aiheuttajan moottoripyörät eivät ole mitään tiettyä tyyppiä. Suistumisonnettomuuksissakin mukana on ollut pyörätyyppejä kevytmoottoripyöristä isoihin matkapyöriin.
Tyypillisen kuolemaan johtaneen onnettomuuden aikana on vallinnut kuiva kesäkeli.
Mutta kaikki moottoripyörällä kuolleet eivät menehdy tieliikenteessä. Esimerkiksi hellekesänä 2018 Suomessa kuoli Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikkiaan 33 ihmistä moottoripyörällä. Heistä 25 kuoli tieliikenteessä. Sadekesänä 2017 tapaturmaisesti kuolleita oli silloinkin kaikkiaan 29, mutta vain 12 kuoli tieliikenteessä.
Suomessa on liikennekäytössä noin 190 000 moottoripyörää. Kesäkelien kauneudesta on kiinni, miten paljon niillä tieliikenteessä minäkin vuonna ajetaan.
Moottoripyörien todellisia ajomääriä ei Suomessa edes tiedetä. Moottoripyörillä lomaillaan paljon, eivätkä kaikki kuolematkaan tapahdu Suomessa.
Moni kaatuu tilastojen ulottumattomiin
Asiantuntijayritys Sitowisen liikenneturvallisuusasiantuntija Noora Airaksinen on tehnyt väitöskirjansa polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmista.
Airaksinen analysoi Pohjois-Kymen sairaalan tapaturma-aineistoa ja huomasi, että moottoripyöräilijöiden onnettomuuksiin liittyviä tekijöitä jää paljon piiloon.
– Yksin kaatumisia tapahtuu todella paljon. Kolme neljästä on yksittäistapaturmia.
Kaatumisten ja ojaan suistumisten kaltaiset yksittäistapaturmat eivät päädy viralliseen tilastoon, koska poliisi käy vain harvoin onnettomuuspaikalla. Näihinkin moottoripyöräilijöihin kuitenkin sattuu. Olkapää-, rintakehä-, pää- ja raajavammoista aiheutuu runsaasti sairauslomia.
– Toivoisin, että Suomessa tiedostettaisiin paremmin, että näitä yksittäisonnettomuuksia on todella paljon. Yksin kaatuminen iso ryhmä, Airaksinen muistuttaa.
Moottoripyörien liikennevakuutuksesta korvattiin 2 018 liikennevahinkoa vuonna 2018.
Samana vuonna liikennevakuutuksesta korvattiin 1 724 moottoripyöräilystä johtuvaa henkilövahinkoa. Määrä on vuodesta 2014 ollut tasaisessa kasvussa
Vuonna 2018 moottoripyöräily aiheutti 3,6 prosenttia liikennevakuutuksesta korvattavista vahingoista, mutta osuus onnettomuuksien uhreista oli peräti 8,4 prosenttia.
Kokemuskaan ei auta, jos tilanne tulee yllättäen
Myös Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo päivystää viikonlopun MP-messuilla. Liikenneturvalla on moottoripyöräkuolemista koulutusmalli, jossa on analysoitu ja luokiteltu useamman vuoden kuolonkolarit.
– Tämä luokka, jossa oli totaalista koheltamista, että ajetaan 50 kilometriä ylinopeutta tai keulitaan, on ainakin kuolonkolareissa pienentynyt. Nyt jäljellä ovat aidot vahingot.
Näiden aidosti tapaturmaisten onnettomuuksien ehkäiseminen on vaikeaa. Kokeneetkin kuljettajat menettävät usein pyörän hallinnan, jos tilanne tulee yllättäen. Kokeneet kuljettajat eivät samalla tavalla ajaudu tieltä ulos väärän tilannenopeuden vuoksi, heille käy huonosti jarrutustilanteissa.
Ehkä hiukan yllättäen, lähes joka kesä Suomen liikenteessä kuolee myös kilpatason moottoripyöräilijöitä. Ajo liikenteen seassa on erilaista suljettuun kilparataan verrattuna. Taito ajaa riskillä ja kovaa suljetulla kilparadalla ei välttämättä tarkoita hyvää ajotaitoa ja yhteispeliä muun liikenteen seassa.
Poliisiammattikorkeakoulussa poliisien moottoripyöräkoulutuksesta vastaava ylikonstaapeli Kimmo Järvinen muistuttaa, että suurin osa moottoripyöräilijöistä ajaa hyvin, hyvillä pyörillä ja asiallisilla ajovarusteilla, hallitsee liikennesäännöt ja vieläpä itsensä pyörän selässä.
– Sitten siellä liikenteessä on se tietty ääriryhmä, mikä ei noudata liikennesääntöjä. Aika monet kyllä osaavat ajaa, mutta mukana on päihteitä ja erilaisia elämänhallintaan liittyviä ongelmia.
Juuri heillä ei useinkaan ole ajokorttia. Mutta ylikonstaapeli Järvinen toivoo lisää ajoharjoittelua heille, joilla on. Väärä tilannenopeus pääsee liian usein yllättämään ihan selvin päinkin.
– Kuolonkolareissa tullaan vaan usein liian kovaa kaarteeseen. Sen jälkeen unohtuvat ne perusasiat eli katsotaan väärään paikkaan eikä osata vastaohjauksia. Harjoittelun myötä asenteet paranevat, kun ymmärrämme oman ajotaitomme.
Muokattu 1.2. kello 10.17: Vaihdettu sana meridiaani mediaaniksi 11. kappaleesta. 3.2 . klo 9:00 korjattu, että Onnettomuustietoinstituutti toimii Liikennevakuutuskeskuksen yhteydessä, ei alaisuudessa, niin kuin jutussa aiemmin luki.