K.H. Renlundin museo joutunee karsimaan toimintaansa, kun Kokkolan kaupunginhallitus ei taipunut reilun 100 000 euron lisämäärärahaesitykseen. Päätös syntyi äänin 8–4. Vähemmistöön jääneet jäsenet olisivat osoittaneet museolle lisää rahaa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan asia palautuu nyt sivistyslautakuntaan, joka etsisi rahat käyttösuunnitelmastaan.
K.H. Renlundin museo nimettiin vuoden alussa alueelliseksi vastuumuseoksi, jolle kuuluvat muun muassa alueelliset kulttuuriympäristö- ja taidemuseotehtävät eli se muun muassa antaa esimerkiksi lausuntoja rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, osallistuu viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa sekä edistää kulttuuriympäristön vaalimista.
Nyt uudet velvoitteet pitää hoitaa ilman lisätyöntekijöitä, ja siksi museo joutuu supistamaan yleisö- ja koululaistyötä sekä tapahtumiaan. Esimerkiksi keskiaikapäivät on suurin K.H.Renlundin museon järjestämä tapahtuma. Myös tietopalveluun ja kokoelmien konservointiin on tulossa leikkauksia ellei tarvittavaa lisärahaa löydy muualta sivistyslautakunnan budjetista.
Museo sai uusiin tehtäviin valtiolta rahoitusta. Museon valtionosuudet nousivat tälle vuodelle noin 126 000 euroa. Se näyttää nyt kuitenkin museolta jäävän saamatta, koska summaa ei ehditty huomioida kaupungin tämän vuoden budjetissa. Valtion museopäätös tuli kun kaupunginhallitus oli jo oman budjettiehdotuksensa tehnyt, valtuuston talousarviokokoukseen oli vielä aikaa 10 päivää.
– Tämä on hyvin harmittavaa. Muutkin alueelliset vastuumuseot saivat päätöksen samana päivänä, mutta muissa kaupungeissa päätökset kyettiin tekemään heti, harmittelee museotoimenjohtaja Kristiina Ahmas.
Asian valmistellut talousjohtaja Jari Saarinen ei ollut halukas avaamaan talousarviota. Hän muistutti muun muassa kaupungin kovasta kulukuurista ja siitä, että tarkkoja valtionosuuksia ei tiedetä koskaan kun budjetti lyödään lukkoon.
– On täysin mahdotonta kattavasti kontrolloida valtionosuuksien kohdentumista kunnan valtionosuuksien alaisiin eri tehtäviin. Jos budjetti aina avattaisiin, kun muutoksia valtionosuuksien määräytymisperusteisiin tulee, joutuisimme jatkuvaan kierteeseen useiden eri tehtävien määrärahojen osalta, perustelee Saarinen esityksessään.