Siivoojana Kangasalla työskentelevä Tarja Vesanen, 42, vuokraa omistusasuntojaan vain luottotiedottomille ihmisille. Vuokralaiset ovat ihmetelleet, miksi.
Alkuun vuokraaminen luottotiedottomille lähti siitä, että Vesanen auttoi kriisitilanteessa olevaa kaveriaan, jolla ei ollut asuntoa. Myöhemmin Vesanen huomasi, että juuri luottotiedottomat ottivat yhteyttä häneen asuntoa etsiessään ja Vesanen ymmärsi heidän tarvitsevan kipeästi apua.
– Jos luottotiedot ovat kunnossa, minulle ei pääse vuokralaiseksi. Kodittomien tarina koskettaa minua. Toivon, että ihmiset ajattelisivat ja katsoisivat itseään peilistä. Moni ihminen voisi tehdä asioita niiden eteen, joilla ei mene hyvin.
Taustalla on Vesasen oma rankka tarina, joka sai yllättävän käänteen vuonna 2007.
Elettiin elokuun loppua. Vesanen oli menossa Pihlavan sahalla sahatavaran lajittelijaksi yövuoroon. Hän oli oikaisemassa lautoja, kun kollega lähti käymään vessassa. Lajittelukoneen kytkin näytti olevan off-asennossa. Se olikin on-asennossa.
– Kone lähti liikkeelle ja jäin puristuksiin kuljettimen osien väliin. Luulin, että kaaduin. Sitten tajusin, etten tunne alaruumistani ja ymmärsin, että minulle kävi huonosti.
Vesanen sai työtapaturmassa muun muassa hengenvaaralliset lantion alueen vammat. Lisäksi lantion alueen murtuma aiheutti pitkän sairausloman.
– Olin makuulla puoli vuotta ja pyörätuolissa yhtä kauan.
Tämä sysäsi Vesasen elämän kierteeseen, jonka seurauksena hänestä tuli vuokranantaja luottotiedottomille ihmisille.
Vuokra suoraan Kelalta
Vesasella on nyt 11 vuokralaista, joista seitsemän maksaa vuokransa Kelan heille myöntämästä perustoimeentulotuesta. Kela voi maksaa vuokralaisen Kelalle antaman valtuutuksen perusteella perustoimeentulotuen suoraan vuokranantajalle.
Neljä hänen vuokralaisistaan saa asumistukea ja maksaa osan vuokrasta itse.
Viime vuonna perustoimeentulotukea maksettiin Suomessa yhteensä yli 698 miljoonaa euroa, josta vuokranantajille reilu 84 miljoonaa euroa eli 12,1 prosenttia.Vuokranantajille suoraan maksettujen tukien määrä oli pienessä kasvussa toissa vuoteen verrattuna.
Perustoimeentulotukea voi saada Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Perustoimeentulotuessa huomioitavia muita perusmenoja voivat olla asumismenot. Myös yleinen asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle.
Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoo sähköpostitse, että perustoimeentulotuessa on määritelty kohtuulliset kuntakohtaiset rajat hyväksyttävistä vuokramenoista.
– Molemmissa etuuksissa voidaan asiakkaan ilmoituksen mukaan maksaa tuet suoraan vuokranantajalle. Lisäksi perustoimeentulosta vuokra voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, jos asiakkaalla on realisoitunut vuokravakuus Kelasta tai vuokrarästejä.
Vuokralaisten luottotiedottomuus on velkaantuneiden joukossa yleistä esimerkiksi Kymenlaaksossa.
– Jos aikoo löytää luotettavan vuokralaisen, jolla kaikki asiat näyttävät olevan kunnossa, niin sellaista vuokralaista ei tänä päivänä tahdo löytyä, sanoo Kymenlaakson oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Liisu Kuusela.
Työtapaturmasta asuntojen ostoon
Työtapaturman jälkeen Vesasen avioliitto päättyi eroon miehestä, jonka kanssa Vesasella oli kolme lasta. Heidän yhteisen omakotitalonsa osituksesta Vesanen sai 10 000 euroa.
Sitten Vesanen rakastui uudestaan. Toisen miehen kanssa he ostivat omakotitalon Lohjalta vuonna 2010. Tämä suhde päättyi kuitenkin eroon vuosia myöhemmin. Tästä talosta hän sai osituksessa 40 000 euroa.Rahoilla hän osti kaksi pientä sijoitusasuntoa Porista.
– Remontoin isäni kanssa vuokrakaksiota, joka maksoi 4 000 euroa ja ostin Porista pienen yksiön, joka maksoi 15 000 euroa.
Vuokralaiset tulivat näihin Porin asuntoihin kuusi vuotta sitten. Vesanen itse asui tuolloin Lohjalla.
Edessä oli kuitenkin lisää vaikeuksia. Raha-asiat menivät hiljalleen solmuun.Vesaselle tuli yllättäviä laskuja ja asuntojen remonttia.
– Asunnoista oli lainaa, ja Lohjan asuntoa remontoitiin täysillä. Kaikki vuokrarahat ja palkat menivät sinne viimeistä euroa myöten.
Kaiken tämän seurauksena Vesanen sai maksuhäiriömerkinnän omien sanojensa mukaan vuonna 2016.
Vesaselle oli selvää, että hän maksaa velat niin nopeasti kuin pystyy.
–Minulla oli velkaa 4 000 euroa. Ei ole siis milloinkaan ollut sellaista pelkoa, että omaisuuttani olisi ulosmitattu.
Rakkaus pelasti tilanteen
Vesanen tapasi nykyisen aviomiehensä vuonna 2017. Vesanen muutti miehen perässä Kangasalle jo samana vuonna. Nyt hän ja hänen lapsensa asuvat Kangasalla miehen rakentamassa ja omistamassa talossa.
– Kun nykyinen mieheni tapasi minut, hän sai minusta varmaan käsityksen, että olen perässä vedettävä surkimus. Kun treffailimme Kangasalla, hän saattoi töihin lähtiessään sanoa, että "tässä on 50 euroa, että voit käydä ruokakaupassa."
Vesanen oli nuuka ja säästeliäs. Vesanen sanoo, että on pitänyt rahatilannetta sivuseikkana, eikä siksi suhteen alussa kertonut miehelle maksuhäiriömerkinnästään ja siitä, että hän omistaa asuntoja.
Sitten Vesanen huomasi ilmoituksen Porissa sijaitsevasta kerrostaloasunnosta, joka maksoi 20 000 euroa. Hän halusi ostaa sen.
Asuntosijoittaminen sai vauhtia
Vesaselle oli maksuhäiriömerkinnän velkojen maksamisen jälkeen kertynyt säästöjä, mutta hän ei saanut merkinnän takia toiseen kymmeneentuhanteen lainaa. Hän päätti kysyä mieheltään, voisivatko he ostaa asunnon Porista.
– Mies ihmetteli, miten minulla on rahaa ja kysyi, olenko ryöstänyt pankin. Sanoin, että olen nuuka ja ajan vanhoilla autonraadoilla.
Tämä oli hetki, jolloin Vesanen kertoi miehelle rahatilanteestaan.
Vesanen on aina ollut kova tekemään töitä. Kun hän muutti Kangasalle, hän oli ensin ruokakaupassa myyjänä. Kun vuorotyö kävi raskaaksi, Vesanen alkoi vuosi sitten etsiä muita päivätöitä ja sai siivoojan paikan.
– Kun aloimme säästää yhdessä, olin maksanut jo velkani. Näillä tuloilla säästäminen oli aika nopeaa. Siihen vielä päälle miehen tulot, niin rahaa kertyi säästöön.
Kuluttajaliiton asumisneuvonnan lakimies Ilkka Salminen ei kommentoi yksittäistapausta, eikä hänen mieleensä tule vastaavia. Hän kuitenkin kertoo, että asunnon ostaminen ja vuokraaminen on mahdollista luottotietojen menetyksestä huolimatta.
– Ei se luottotietojen menettäminen tarkoita, ettei ole mahdollista näitä tehdä. Jos luottotiedoton ostaa asunnon ja lyö sille myyjälle käteen 400 000, ei kai myyjää luottotiedot kiinnosta.
Salminen lisää, että tilanteessa kuin tilanteessa asunnon ostamisessa tai vuokraamisessa ei välttämättä ole ongelmaa, jos vakuudesta tai takaajasta sovitaan. Kokonaisuudet katsotaan tapauskohtaisesti.
– Jollakin saattaa olla pitkä historia maksuhäiriöissä ja toisella yksittäinen notkahdus. Kannattaa reilusti kertoa tilanteesta vuokranantajalle.
Luottotiedottomille ymmärrystä
Tarja Vesanen on huolissaan kodittomien kohtalosta Suomessa. Hän toivoo, että kodittomuus poistuisi, eikä rahan pitäisi määrittää kenenkään ihmisarvoa.
– Rikkaiden pitää ottaa tästä koppia. Olen epäonnistunut aiemmin monissa asioissa, mutta olen kuitenkin noussut nollatuloista.
Maksettavia velkoja Vesasella on nyt nolla euroa, mutta luottotiedot eivät vielä ole kunnossa. Vesanen selvittää nyt, koska ne poistuvat.
– Mieheni sanoo, että "jos olet kunnolla, menen ostamaan sinulle uuden auton, niin sinun ei enää tarvitse ajaa tuollaisella autonraadolla."
Sijoitusasuntoja pariskunnalla on nyt yksitoista. Niitä on Tampereella ja Porissa.
– Mieheni on maailman paras. Hänen kanssaan olen saanut rohkeutta asuntosijoittamiseen.
Kuluttajaviraston Ilkka Salminen sanoo, että sijoitus normaalipalkkaisten keskuudessa on yleistynyt huomattavasti.
– Ei tähän varmasti ole mitään estettä matalapalkkaisenakaan.
_Jutussa on käytetty lähteinä Tarja Vesasen potilasasiakirjoja työtapaturmasta sekä dokumentteja siitä, että Kela maksaa Vesaselle vuokralaisten vuokria sijoitusasunnoista. Lisäksi lähteenä on käytetty Vesasen velkomustuomioita vuosilta 2016-_2017. Juttua varten on nähty myös Facebook-keskustelu asuntoa etsivän vuokralaisen ja Vesasen keskustelusta.
Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta alla 13.2. klo 23 asti.
Lue myös: