SM-liigavalmentajien hyvinvointi ja avunsaaminen kriisitilanteissa nousi keskusteluun tällä viikolla, kun Liikuntatieteellinen seura julkaisi viime kaudella tehdyn selvityksen valmentajien työnkuvasta. Harri Rindellin ja Heidi Packalenin tekemässä selvityksessä valmentajat kertovat, että tarvitsisivat työssään enemmän tukea ja ammattiapua hädän hetkellä.
Suomen Ammattivalmentajat ry:n puheenjohtaja Erkka Westerlund sanoo, että yhdistyksen on reagoitava tilanteeseen.
62-vuotias Westerlund muistaa itse ensimmäiset valmentajapotkunsa hyvin. Hän oli aloittanut jääkiekkovalmentajan työt 1980-luvulla. Vuonna 1987 JYP irtisanoi Westerlundin tappioputken jälkeen. Se hävetti.
– Huomasin jälkeenpäin, että kun en käyttänyt ammattiapua, kävin prosessia läpi seitsemän vuotta, että sain koottua itseni henkisesti ja palaset kohdalleen. Kun tuli seuraava vaikea paikka ja käytin ammattiapua, asia oli käsitelty noin kuukaudessa, Westerlund kertoo Ylelle.
- Kuuntele Erkka Westerlundin koko haastattelu Yle Areenasta.
Oman kokemuksensa perusteella Westerlund suosittelee valmentajia käyttämään rohkeasti esimerkiksi psykoterapeutin apua, mikäli sellaista on tarjolla. Hyötyä on myös kokeneempien valmentajien avusta, jotta itse ei tarvitsisi tehdä valmentajana samoja virheitä kuin edeltäjät.
– Suurin osa valmentajista ymmärtääkseni käyttää jo työnohjaajaa ja mentoreita. Suosittelen sitä kaikille. Se on paras tapa, varsinkin, kun on nuoria valmentajia. Kannattaa ottaa oppia tehdyistä virheistä.
Potkuilla voi olla myös positiivisia vaikutuksia
Vaikka valmentajien hyvinvointi ja nykyinen potkujen antamisen trendi on otettava vakavasti, Westerlund muistuttaa, että irtisanomisessa voi olla myös hyviä puolia.
Vaikka kävin itsekin seitsemän vuotta kasvuprosessia läpi, olen saanut sitä kautta todella paljon ja olen ollut sen jälkeen parempi valmentaja.
Erkka Westerlund
Westerlund itse kävi ensimmäisten potkujensa jälkeen läpi paljon omia tuntemuksiaan. Piti miettiä, mitä itse teki väärin, kuka hän on ihmisenä ja mitä on nyt tekemässä. Kun vastauksen näihin kysymyksiin löytyivät, oli sillä vaikutusta uran jatkoon.
– Urheilussa pitäisi ymmärtää, että epäonnistumisen paikat ovat parhaita kasvunpaikkoja. Vaikka kävin itsekin seitsemän vuotta kasvuprosessia läpi, olen saanut sitä kautta todella paljon ja olen ollut sen jälkeen parempi valmentaja.
Varsinkin nuoria valmentajia voi pelottaa tulevaisuus ensimmäisten potkujen jälkeen. Westerlundin mukaan valmentajan arvo voi kuitenkin jopa kasvaa työmarkkinoilla, jos uutta työtä pitää hetki odotella.
– Suomessa meidän organisaatiomme alkavat olla sen verran ammattimaisia, että jos on hyvä valmentaja ja tekee hyvää työtä, ne valmentajat tiedetään.
Potkuihin pitää varautua aikaisessa vaiheessa
Westerlund on jo aiemmin kritisoinut sitä, että urheilussa palvotaan nykyisin voittamista, eikä ajatella pitkäjänteisen työskentelyn voimaa. Sitä paitsi valmentajapotkujen jälkeen harvoin saavutetaan parempia tuloksia kuin ennen niitä.
Hänen mukaansa urheilun arvo on oppiminen, joka myös ruokkii voittamista.
Tästä huolimatta nykykiekossa potkut ovat usein käytettävä ratkaisu, kun tulokset kaukalossa ovat alavireisiä. Westerlundin mukaan jokaisen valmentajan on jo sopimusta allekirjoittaessaan ymmärrettävä se, että pestistä on mahdollista sada potkut.
– Se on hyvin pitkälti asennoitumiskysymys. Olen itse kokenut molemmat puolet. Olen ollut siinä tilanteessa, jossa elää koko ajan pelossa, kun katsoo tilannetta liian suppeasti. Se on yksi ihan todellinen mahdollisuus, että saa potkut.
Lue myös:
Erkka Westerlund liittyy TPS:n taustavoimaksi – "Maailmanluokan osaamista"