Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Koulumatkan pyöräily lisää kuntoa ja kasvattaa lasta itsenäisyyteen – Pyöräilyaktiivi: vanhemmat tekevät karhunpalveluksen autokuskailulla

Yhä harvempi lapsi tai nuori pyöräilee kouluun yli viiden kilometrin matkaa.

Poika ajaa pyörällä koulun pihalla ja heittää lumipalloa laatikkoon.
Viidesluokkalainen Lassi Laine testaa talvipyöräilyn taitoja Tulliportin normaalikoulun pihalla Joensuussa.. Kuva: Ari Haimakainen / Yle
Lea Joutsensaari
Avaa Yle-sovelluksessa

Suomalaiset ovat pyöräilykansaa ja pyöräilytaidot ovat hallussa myös lapsilla ja nuorilla. Osalta puuttuu kuitenkin into ajella läpi talven kouluun tuulessa ja tuiskussa.

Tämän on huomannut ja sitä harmittelee aktiivipyöräilijä ja Winter Cycling Federation ry:n puheenjohtaja, oululainen Timo Perälä. Hänkorostaa koulumatkojen tärkeyttä lasten kunnon ylläpitäjänä.

– Koulumatka omalla lihasvoimalla ja pyörällä olisi äärettömän tärkeää, kun lasten liikkuminen on muutoin vähentynyt ja peruskunto heikentynyt. Se on tärkeä osa fysiologista kehittymistä.

Timo Perälä on sitä mieltä, että pyöräily koulumatkalla vuodenajasta riippumatta on koulupäivän parasta antia, jonka aikuiset usein pilaavat.

– Vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapselle kun hänet viedä päräytetään autolla koulun portille. Olisi lapsen koko elämän kannalta tärkeä investointi, että lapset oppisivat liikkumaan itsenäisesti.

Timo Perälä matkaa kotimaassa ja maailmalla puhumassa pyöräilystä. Hän on sitä mieltä, että Suomessa vanhemmat pelkäävät aivan liikaa lapsen turvallisuuden puolesta, jos hän kävelee tai ajaa pyörällä kouluun.

Timo perälä hymyilee ulkona koulun pihalla
Timo Perälä kannustaa pyöräilemään ympäri vuoden. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

– Aikuiset itse luovat sen vaaratilanteen, kun autoilla kuskailevat lapsia. Onnettomuuksista tapahtuu juuri koulujen lähialueilla.

Koululaisten pyöräilemistä matkoista suurin osa on lyhyitä matkoja. Pitempiä matkoja poljetaan harvemmin.

Koululaisten pyöräilyä on seurannut LIKES eli Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö.

Tutkimuskeskuksen muutaman vuoden takainen tutkimus kertoo, että tuolloin joka kuudes alakoululainen pyöräili kouluun yli viiden kilometrin matkan.

– Aikalailla samoissa mennään nykyisinkin. Matkan etäisyys ja vuodenaika määrää. Talvella pyöräilevät useimmiten pojat, tytöt sensijaan jättävät pyörän useammin varastoon talven ajaksi, kertoo tutkija Jouni Kallio.

Pohjoisessa poljetaan ahkerasti

Tutkimusten mukaan pyöräilyolot ja into kulkea pyörällä vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Aktiivisimpia pyöräilijöitä ovat lapset, nuoret ja nuoret naiset.

– Liikkuva koulu-tutkimuksessa todetaan, että mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä aktiivisempaa talvipyöräily on. Ilmeisesti pohjoisessa on parempi pyöräillä kun siellä on lumisempi talvi. Etelän vesisade ei houkuttele pyöräilemään, arvelee Koululiikuntaliiton liikunta-asiantuntija Sari Turunen.

Myös Itä-Suomesta löytyy koululaisista ahkeria pyöräilijöitä. Esimerkiksi Joensuussa kouluun pyöräily on arkipäivää, kertoo Tulliportin normaalikoulun luokanopettaja, lehtori Päivi Ruotsalainen.

– Noin puolet vitosluokkalaisista pyöräilee ympäri vuoden kouluun. Se on lisääntynyt kun Joensuussa on hyviä reittejä ja ne on pidetty hyvässä kunnossa.

Pyörällä ja äidin kyydillä

Myös oppilaat ovat opettajan kanssa samaa mieltä pyöräilyn hyödyllisyydestä, vaikka joskus onkin hankalat kelit ja liukasta.

– Pyöräilen joskus kouluun alle kilometrin matkan. Näin pääsee nopeammin kouluun talvellakin, kertoo Aada Piironen.

Kerttu Silvennoisella puolestaan on hieman pidempi koulumatka kuin Aadalla.Hän polkee pyörällä vajaat 4 kilometriä.

– Ajelen keskustan läpi ja on se reitti aika turvallinen. Paitsi sillalla, jossa on liukasta, mutta minulla on nastarenkaat. Lyhyitä matkoja on kiva pyöräillä talvellakin ja välillä pääsee äidin kyydillä.

Kouluun pyöräilee ympäri vuoden myös Max Karvinen. Hänellä matkaa on 3,5 kilometriä. Hänkin ajelee kaupungin läpi.

– Ei siinä ole oikeastaan vaaran paikkoja, jos osaa ajaa hyvin. Mutta joissakin tien ylityksissä ne tyypit autoilla ei välttämättä varo.

Max Karvinen antaa kiitosta Joensuun kaupungille, jossa löytyy paljon hyviä pyöräteitä.

Pyöriä telineissä koulun pihalla
Koululiikuntaliitto haluaa pyörät pois parkista. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Matikkaa pyörän selässä

Koululaisten pyörät ovat telineissään koulupäivän ajan, mutta näin ei välttämättä tarvitsisi olla.

Koululiikuntaliitto kannustaa Pyöräsankareiden avulla ottamaan ilon irti pyörästä myös eri aineiden opetuksessa.

Esimerkiksi matematiikan tehtäviä voi tehdä pyörän selästä.

– Tehtävä voi olla sellainen, että ajaa mahdollisimman hitaasti 10 metrin matkan ja mittaa siihen käytetyn ajan. Sen jälkee laskee, että miten paljon koulumatkan ajaminen kestäisi sillä vauhdilla, havainnollistaa liikunta-asiantuntija Sari Turunen**.**

Viime syksynä ja keväällä Koululiikuntaliiton työntekijät eli Pyöräsankarit kiersivät parissakymmenessä, lähinnä yläkoulussa eri puolilla Suomea. Tälle keväälle on tulossa muun muassa videokisa 7-9 luokkalaisille sitä, miten he pyörää käyttävät.

Joensuulainen opettaja Päivi Ruotsalainen on tyytyväinen Koululiikuntaliiton suunnitelmiin.

– Meidänkin pojat aina tykkäävät tehdä temppuja. Hyvä, että opettajat ovat saaneet materiaalia siitä, että miten liikkumista voi koululla lisätä.

Aiheesta voi keskustella 10.2.2020 klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Moni koulu kieltää pyöräilyn ekaluokkalaisilta:"Karhunpalvelus turvallisuudelle"

Suosittelemme sinulle