Torstain A-studiossa nähtiin kipakkaa sananvaihtoa hallituksen ja opposition välillä, kun hallituksen ilmastopolitiikka kuumensi puoluejohtajien keskustelua.
Studiossa vieraana olivat hallituspuolueista Katri Kulmuni (kesk.) ja Li Andersson (vas.) sekä oppositiosta Jussi Halla-aho (ps.) ja Petteri Orpo (kok.)
Lähetyksessä keskusteltiin muun muassa tuoreesta Ylen kannatusgallupista ja hallituksen ilmastopolitiikasta.
Keskustelu kärjistyi, kun puheenaiheeksi nousi hallituksen perustama ilmastorahasto ja uudet päätökset päästöjen vähentämiseksi. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Petteri Orpon mukaan ilmastopolitiikan suurin ongelma on vaalipuheiden ja konkreettisten tekojen välinen kuilu. Hänen mukaansa teollisuuden ohjaaminen pois fossiilisista polttoaineista on hallitukselta hyvä teko, mutta ilmastorahasto on hänen mielestään ainoastaan yksi yritystuen muoto.
Tähän Jussi Halla-aho jatkoi, ettei hallituksen epäonnistuminen puheiden ja tekojen yhteensovittamisessa ole huono asia.
– En lähtisi ehkä nokittelemaan hallitusta siitä, että käytännön toimenpiteet ovat jääneet vaisummiksi kuin mitä hurjimmissa visioissa maalailtiin. Se on Suomen kannalta hyvä asia.
– Tämähän on suora seuraus siitä, että hallituksen sisällä on erittäin voimakasta ristivetoa. Keskusta pyrkii puolustamaan alueellisia näkökohtia ja vihervasemmisto taas sellaista politiikkaa, joka käytännössä johtaa siihen, että alueet Suomessa muuttuvat vähitellen asuinkelvottomiksi ja ihmisten on pakko keskittyä [kaupunkeihin], Halla-aho jatkoi.
Andersson: "Tuo on paskapuhetta"
Li Andersson ei sulattanut Halla-ahon kommenttia, vaan vaati häneltä esimerkkiä.
– Tuo on aivan suoraan sanottuna paskapuhetta. Onko sinulla yhtäkään esimerkkiä siitä, millä tavalla me olisimme tehneet [sellaista] politiikkaa tämän vaalikauden aikana, mikä olisi tarkoittanut sitä, että alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi?
Halla-aho vastasi, ettei hallitus ei voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitettaan kurittamalla yksityisautoilua ja omakotiasumista, koska silloin kustannusnousut kohdistuvat suurten kaupunkien ulkopuolella asuviin ihmisiin.
Katri Kulmuni puuttui keskusteluun ja sanoi, että hallituksen päätös alentaa teollisuuden sähköveroa hyödyttäisi juuri maan teollisuuskaupunkeja, ja siten lisäisi alueellista tasa-arvoa.
Halla-aho myönsi, että ihmisten ohjaaminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä on tärkeää, mutta hänen mielestään Suomessa tuotetaan jo vastuullisesti energiaa.
Halla-ahon mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, aiheuttavatko Suomen ilmastoratkaisut sitä, että kotimainen tuotanto siirtyy ulkomaille, missä tuotanto saastuttaa enemmän.
Kulmunin mukaan nyt työvoimaa nimenomaan houkutellaan Suomeen nykyisen ilmastopolitiikan kautta.
Andersson vastasi Halla-ahon kritiikkiin vielä myöhemmin ohjelmassa.
– Vasemmistoliitolle on äärimmäisen tärkeää se, että ne päätökset, mitä tehdään ilmastopäästöjen vähentämiseksi, eivät esimerkiksi kasvata tuloeroja. Kun hallitus hallitusneuvotteluissa päätti verotuksen kokonaisuudesta, niin se laskettiin niin, että tuloerot kaventuvat.
Anderssonin mukaan biokaasuverkoston ja sähköautojen latauspisteiden lisääminen myös antaa ihmisille ympäri Suomen siirtyä vähäpäästöisyyteen.
Keskustalla tekemistä aluepolitiikassa
Ennen ilmastokeskustelua lähetyksessä puhuttiin myös Ylen kannatusmittauksesta.
Kummankin pääoppositiopuolueen kannatus oli mittauksen mukaan laskenut, perussuomalaisilla yhden prosenttiyksikön, kokoomuksella lähes kaksi.
Hallituspuolueet nostivat hieman omaa kannatustaan lukuun ottamatta keskustaa, jonka kannatus laski lähelle marraskuun historiallisen huonoa lukemaa.
– Keskustalla on kovasti töitä tehtävänä paitsi hallituksessa mutta myös ehkä laajemminkin omassa puolueessa, Kulmuni kommentoi lukemaa.
–Joka päivä minä herään intoa täynnä tekemään sitä työtä, hän jatkoi.
Keskustan kannatuksen nostamiseksi Kulmuni mainitsi alueelliseen tasa-arvon, jonka vuoksi hän omien sanojensa mukaan tuli puolueeseen.