Kaakkois-Suomessa poliisin huoli on jo pidempään ollut se, ettei se saa nuorten sosiaalisen median käyttöä koskevissa asioissa kontaktia koululaisten vanhempiin. Kotkassa hiljattain järjestettyyn info-tilaisuuteen saapui vain kourallinen vanhempia, vaikka kutsu oli lähetetty sadoille.
Lapset ja nuoret keskustelevat paljon sosiaalisessa mediassa ja löytävät sieltä myös uusia kavereita. Riski kuitenkin on, että uusi tuttavuus voi äkkiä haluta muutakin kuin vain kuulumisten vaihtoa.
Yle kokosi yhteistyössä poliisin kanssa tähän juttuun esimerkkejä viestiketjuista, joissa havainnollistetaan minkälaisia keinoja hyväksikäyttäjät saattavat käyttää lähestyessään nuorta sosiaalisessa mediassa.
Ajatus on auttaa sekä lapsia että vanhempia tunnistamaan epäilyttävät yhteydenotot jo varhaisessa vaiheessa.
Tavallisimmin kaikki alkaa monille sosiaalisen median käyttäjille tutulla tavalla: tuntematon henkilö lähettää viestiä esimerkiksi Instagramissa tai Snapchatissa.
Tavallisen oloista keskustelua
Viattomalta vaikuttavaan keskustelunaloitukseen on helppo vastata, ja kuulumisia saatetaan vaihtaa useita päiviä tai viikkoja – joskus kauemminkin.
Grooming-ilmiöllä tarkoitetaan sosiaalisessa mediassa alkavaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja sen valmistelua. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on noussut uudelleen pinnalle viime vuosina puhuttaneiden Oulun ja Helsingin laajojen seksuaalirikostapausten myötä.
Hyväksikäyttäjä usein kehuu lapsen tai nuoren ulkonäköä ja kyselee tämän elämästä. Hän saattaa myös pyytää nuorta lähettämään kuvia itsestään.
Groomingin uhri on tyypillisimmin nuori tai lapsi, jopa alakoululainen. Hän voi kokea löytäneensä henkilön, johon voi luottaa ja jolta saatu huomio tuntuu hyvältä.
Kun keskustelu kyseisen henkilön kanssa kääntyy epäilyttäville urille, nuori voi joutua hämilleen.
Hyväksikäyttäjä voi valehdella identiteettinsä
Lapsi tai nuori ei välttämättä tiedä miten toimia, jos mukavalta vaikuttanut uusi tuttavuus pyytää lähettelemään entistä paljastavampia kuvia. Hyväksikäyttäjä saattaa myös lähettää tällaisia myös itsestään.
Todellisuudessa kuvat eivät välttämättä edes ole hänen omiaan. Hyväksikäyttäjä voi esiintyä sosiaalisessa mediassa muiden ihmisten kuvilla ja lisäksi väärällä nimellä. Samalla henkilöllä voi myös olla useita profiileja.
– He osaavat olla hyvin taitavia. Siksi lasten vanhempien on syytä olla tietoisia siitä, millaisissa sovelluksissa lapsella on profiileja ja mitä tämä kyseisissä sovelluksissa tekee, toteaa vanhempi konstaapeli Sami Grönholm Kaakkois-Suomen poliisin ennalta ehkäisevästä yksiköstä.
Hän on kuitenkin huolissaan siitä, kiinnostaako asia vanhempia.
– Ehkä osa ajattelee, että kotona on asiat hyvin ja luotetaan lapseen ja siihen että hän tietää miten toimia. Toinen syy voi olla aikuisen oma tietämättömyys sosiaalisesta mediasta ja siitä juontuva pelko, toteaa Grönholm.
Välittävätkö vanhemmat?
Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes ei ole havainnut, etteivätkö sosiaalinen media ja sen mahdolliset riskit kiinnostaisi vanhempia.
– Se on ollut jo muutaman vuoden ajan iso teema, joista esimerkiksi vanhempainyhdistykset ovat pitäneet iltoja, hän kertoo.
Erityisen suosittuja ovat Siimeksen mukaan olleet illat, joissa lapset ja nuoret itse esittelevät vanhemmille sovelluksia ja pelejä, joiden parissa he viihtyvät.
Ulla Siimes arvelee, että vanhempainiltojen vaihtelevan suosion taustalla vaikuttavat koulun yleinen toimintakulttuuri sekä arjen haasteet, joiden vuoksi paikalle ei aina pääse.
– Kiireen keskellä ikään kuin ylimääräisestä aiheesta pidetty ilta voi tärkeysjärjestyksessä painua alemmas.
Nuori saattaa pelätä vanhemmille puhumista
Vanhempainliiton Ulla Siimes uskoo että vanhemmat suurilta osin jo tuntevat sosiaalisen median riskit, sillä aihe on ollut pinnalla paljon.
Nuorten ahdinko voi kuitenkin jäädä aikuiselta piiloon. Nuoret syyttävät tapahtumista usein itseään ja häpeävät sitä, että he ovat alkaneet jutella tuntemattoman kanssa ja mahdollisesti myös lähettäneet kuvia itsestään.
– Osa ei uskalla kertoa asiasta, sillä pelkää aikuisen reaktiota, vanhempi konstaapeli Sami Grönholm sanoo.
Saatetaan esimerkiksi pelätä, että vanhemmat kieltävät sosiaalisen median käytön kokonaan. Ulla Siimes ei usko, että nuoren sosiaalisen median käytön raju rajoittaminen olisi oikea ratkaisu.
– Sosiaalisesta mediasta ei saa tehdä negatiivista asiaa, koska silloin nuori voi jättää kertomatta jos törmää siellä johonkin ikävään. On ymmärrettävä, että lapsi haluaa käyttää näitä sovelluksia.
Siimes arvelee, että osalla vanhemmista on myös taipumus suojata itseään vaikeilta totuuksilta.
– Yleensä kun lähipiirissä käy jotakin, hekin havahtuvat. Siksi kannustaisin vanhempia keskustelemaan asiasta keskenään matalalla kynnyksellä, jos joku on havainnut nuoren sosiaalisen median käytössä jotakin epäilyttävää.
Yksi ratkaisu voisi Siimeksen mukaan olla myös vanhempainiltojen striimaaminen, jolloin niihin voisi osallistua helpommin.
"Viestejä saatetaan pitää normaaleina"
Hyväksikäyttäjän uhriksi joutunut nuori saattaa pyrkiä itse lopettamaan viestittelyn, kun vastapuolen viestit alkavat tuntua ahdistavilta. Voi kuitenkin olla, että hän joutuu uhkailun tai kiristyksen kohteeksi, jonka välineenä voidaan käyttää esimerkiksi nuoren lähettämiä kuvia.
Kouvolan johtava koulupsykologi Julius Väliaho on huolissaan siitä, että osa nuorista ei välttämättä havaitse, milloin keskustelu pitäisi lopettaa.
– Olen ollut kouluissa sometunneilla, joissa sukupuoleen katsomatta moni oppilas on kertonut saaneensa häiritseviä viestejä tai kuvia, mutta eivät ole tehneet muuta kuin poistaneet viestit. Tällaisia viestejä saatetaan pitää jopa normaaleina, eikä nuori välttämättä pysähdy miettimään niitä tarkemmin.
Asiasta on kuitenkin aina syytä kertoa aikuiselle. Se voi tuntua vaikealta, jos nuori kokee että on itse syyllistynyt johonkin väärään.
Mistä apua ja neuvoja nuorille ja vanhemmille?
Sosiaalisssa mediassa tapahtuvien seksuaalirikosten uhrien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä suuri osa tapauksista jää ilmoittamatta poliisille. Nuorille poliisi antaa yksinkertaisen nyrkkisäännön: tuntemattomilta tulleisiin viesteihin kannattaa vastata hyvin harkiten, jos lainkaan.
Sosiaalisen median käyttäjäprofiilit kannattaa laittaa yksityisiksi, jolloin nuori voi rajata ryhmän, joka näkee hänen julkaisemansa sisällöt.
Johtava koulupsykologi Julius Väliaho kannustaa nuoria ja vanhempia luomaan arjessa avointa keskustelukulttuuria. Kun arjen kommunikaatio perustuu luottamukseen ja arvostukseen, on nuoren helpompi ottaa vaikeitakin asioita puheeksi.
Jos nuori ei uskalla kertoa sosiaalisessa mediassa kohtaamasta häirinnästä omalle huoltajalleen, vanhempi konstaapeli Sami Grönholm kehottaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi nettipoliisiin Instagramin tai Snapchatin kautta.
Aikuisen kanssa voi jutella nimettömästi myös esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran Sekasin-chatissa. Seksuaalirikoksen uhriksi joutunut tai tämän vanhempi voi olla myös yhteydessä myös Rikosuhripäivystykseen tai Raiskauskriisikeskus Tukinaiseen. Yle on myös koonnut kattavan listan ohjeista vanhemmille.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella aiheesta 8.2. kello 23 saakka.