Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii hallitusta kustantamaan itse perhevapaamallinsa. Syykin on selvä.
EK:n mukaan uudistus ei paranna naisten työmarkkina-asemaa eikä se vahvista työllisyyttä. Uudistuksen on arvioitu vähentävän työllisyyttä 5 000:lla vuoteen 2030 mennessä.
– Tämänkaltaisia uudistuksia ei pitäisi tehdä. Ensinnäkin perhevapaat pitäisi jakaa tasan vanhempien kesken. Ja sitten naisia syrjäyttävään kotihoidontukeen pitäisi puuttua, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo.
Hallituksen viime viikolla julkaisemassa mallissa molemmat vanhemmat saisivat 6,6 kuukauden vapaan. Tämän lisäksi raskaana oleva vanhempi saisi päivärahajakson ennen vanhempainrahan alkua.
Toinen vanhemmista voisi kuitenkin luovuttaa omasta kiintiöstään toiselle vanhemmalle yhteensä 69 päivää vapaata.
Mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa, isät siirtänevät enemmän vapaita äideille kuin äidit isille. Isät käyttävät nykyään murto-osan vanhempainvapaista.
Toissa vuonna isät saivat vain 10 prosenttia kaikista maksetuista vanhempainpäivärahoista. Loput päivärahoista menivät siis äideille.
Hallitus päätti keskustan vaatimuksesta jo hallitusneuvotteluissa, ettei se puutu uudistuksessa kotihoidontukeen. Sitä voidaan maksaa joko isälle tai äidille alle kolmevuotiaan lapsen hoidosta.
Toissa vuonna kotihoidontuen saajista 92,8 prosenttia oli naisia.
Ministeri ei niele kritiikkiä
Hallituksen edustajista ja työmarkkinajärjestöistä koostuva kolmikantainen työryhmä on pohtinut perhevapaauudistusta.
Työmarkkinaosapuolet on otettu mukaan uudistustyöhön, koska työantajat ja työntekijät rahoittavat ison osan perhevapaista. Työnantajia edustavan EK:n Ilkka Oksala ihmettelee hallituksen toimintatapaa.
– Perinteisesti palkansaajat ja työnantajat ovat pystyneet sopimaan näistä asioista. Tällä kertaa neuvottelut ovat vielä täysin kesken ja silti hallitus ilmoitti yksipuolisesti ratkaisunsa. Valtion onkin katsottava budjetistaan, onko heillä varaa rahoittaa näin kallis uudistus, Oksala sanoo.
Uudistuksen kustannuksista on liikkunut useita arvioita. Julkisuudessa on puhuttu 100 miljoonasta eurosta vuosittain ja asiaa valmistelleessa työryhmässä 140 miljoonasta eurosta.
Hallitus on ohjelmassaan luvannut maksaa kustannuksista 25 miljoonaa euroa. Perinteisesti työnantajat ja työntekijät ovat jakaneet loppulaskun puoliksi keskenään. Lopullisesta kustannustenjaosta ei ole työryhmässä vielä päätetty.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) pitää kritiikkiä erikoisena, koska perhevapaauudistusta on valmisteltu kolmikantaisesti ja se on saanut hänen mukaansa laajasti kiitosta.
Ministerin mukaan kaikkien osapuolten pitäisi osallistua uudistuksen kustannuksiin. Periaatteessa hallitus voi pakottaa työnantajat ja työntekijät lainsäädännöllä rahoittamaan perhevapaauudistusta.
– Uudistusta on kolmikantaisesti valmisteltu eikä yksimielisyyteen ole päästy. Haluaisin muistuttaa elinkeinoelämää siitä, että työnantajat ovat saaneet viime vuosina miljardien edestä vero- ja maksuhelpotuksia.
Pekonen viittaa muun muassa kiky-sopimukseen, jossa työantajilta siirrettiin sosiaaliturvamaksuja 1–2 miljardia euroa työntekijöille. Tämän takia Pekosen mukaan työnantajien pitäisi osallistua ”yhteisen hyvän rahoittamiseen” varsinkin nyt, kun alhaisesta syntyvyydestä on ollut paljon huolta.
Entä onko se vaihtoehto, että hallitus rahoittaisi valtion verotuloilla uudistuksen kokonaan itse?
– En näe sellaista mahdollisuutta. En näe tarpeellisena muuttaa nykyistä rahoitusmallia. Yhteisesti kolmikannassa tämä tullaan rahoittamaan niin valtion kuin työnantajien ja työtekijöiden osalta, Pekonen sanoo.
Pekonen myös toteaa, että työnantajien vaikutusmahdollisuudet riippuvat halukkuudesta rahoittaa palveluita.
– Jos palvelut ovat verorahoitteisia, niin ei niistä tarvitse myöskään kolmikantaisesti päättää, Pekonen sanoo.
SAK pitää isien vapaita tärkeänä
Työntekijäpuolella SAK on EK:ta maltillisempi kannanotoissaan perhevapaauudistuksesta, vaikka hallituksen malli ei ole yksi yhteen SAK:n tavoitteiden kanssa.
– Perhevapaauudistus on hallitusohjelmassa sovittu ja ohjelmassa sovittiin myös, ettei kotihoidontukeen kosketa. Olemme lähteneet työryhmässä siitä, että palkansaajille uudistuksen tekeminen on tärkeää, työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari sanoo.
SAK:lle keskeistä on se, että uudistuksen avulla perheet pystyvät entistä paremmin yhdistämään työ- ja perhe-elämää ja isät saavat entistä enemmän korvamerkittyjä vapaita.
Näätsaari toivoo, että osapuolet pääsisivät työryhmässä yksimielisyyteen. EK:n Oksala näkee mahdollisuudet yhteisymmärrykseen mollivoittoisemmin.
– Tämä on tällä hetkellä hyvin vaikeaa, kun hallitus näin yksipuolisesti ilmoitti oman linjauksensa, Oksala sanoo.
Työ on tosin työryhmässä vielä alussa. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa perhevapaauudistus aikaisintaan vuonna 2021.
Miten perhevapaauudistus pitäisi sinun mielestäsi rahoittaa? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan kello 23 saakka.
Lue lisää: