Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tampereen keskusta kasvaa niin kovaa vauhtia, että maasta alkaa olla pulaa. Ja koska kaupunki sijaitsee kahden suuren järven välissä, etsii se lisätilaa Näsi- ja Pyhäjärvistä.
Kaupungissa on tekeillä useita asuinalueita, jotka rakennetaan kokonaan tai osittain täyttämällä järveä. Tamperetta voidaan suomalaisittain verrata Arabiemiraattien Dubaihin, joka on laajentunut rakentamalla keinotekoisia saaria.
Tampere suunnittelee Näsijärveen Hiedanrannan edustalle tekosaarta, jonka kautta on määrä kulkea raitiotie. Tekosaarelle aiotaan rakentaa myös kerrostaloja, mutta asuntojen määrä on vielä auki.
Aivan Tampereen keskustassa sijaitsevan Viinikanlahden etelärantaan on tekeillä rantakaupunginosa, kunhan siellä sijaitseva jätevedenpuhdistamo lopettaa toimintansa muutaman vuoden päästä.
Tällä hetkellä rakentaminen käy kiivaimpana Ranta-Tampellassa, noin vartin kävelymatkan päässä Keskustorilta. Ranta-Tampella nousee käytännössä kokonaan täyttömaalle.
Kaikki haluavat vesinäköalan
Viisi vuotta sitten iso osa Ranta-Tampellan asuinalueesta oli järveä. Nyt sinne kohoaa kerrostaloja.
Ajatus Ranta-Tampellasta syntyi jo 1990-luvun alussa. Alue vapautui asuntorakentamiselle vasta neljännesvuosisataa myöhemmin, kun liikenne ohjattiin maan alle rantatunneliin.
Kaupunki alkoi muuttaa teollisuuden reservialueeksi varattua tonttia asumiskäyttöön ja aloitti samalla mittavat täyttötyöt. Rakennusmaata saatiin kippaamalla Näsijärveen 40 000 kuorma-autolastillista rantatunnelin kalliomursketta. Alueen kooksi muodostui 16 hehtaaria.
– Nyt alkaa maali olla näkyvissä, sanoo Tampereen kaupungin yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.
Muuallakin kuin Tampereella muutetaan teollisuus-, satama- ja varastoalueita asuinkäyttöön.
Käyttötarkoitukseltaan vanhentuneiden alueiden muutostöitä on meneillään muun muassa Helsingin Hakaniemessä ja Espoon Keilaniemessä.
Tampere sai tammikuussa luvan rakentaa Näsijärveen 13 hehtaarin kokoisen tekosaaren. Luonnonsuojelijat ovat jo kertoneet valittavansa lupapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Video: Matti Kurkela / Yle
Ranta-Tampella on vielä kesken, mutta valmistuttuaan siellä tulee asumaan noin 3500 ihmistä.
Ranta-Tampellassa ei ole helmikuun viimassa erityisen idyllistä. Osassa asunnoista on jo verhot ikkunoissa, kun viereisellä tontilla vasta tehdään perustuksia.
Alue on viimeistä silausta vaille valmis vasta 15 vuoden kuluttua. Silloin siellä asuu noin 3 500 ihmistä.
Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen sanoo, että ranta-asuminen kiinnostaa joka puolella maailmaa. Kysyntää on, ja siihen kaupungit pyrkivät vastaamaan.
– Vesielementtiä arvostetaan. Jos ollaan kauempana rannasta, niin sitten halutaan asua korkealla ja nähdä vesinäkymät. Silloin kun ei ole luonnonvettä, niin on kanavia ja puistoja.
Neliöhinta nousee rantaa kohti mentäessä
Veden läheisyys nostaa asuntojen hintatasoa, ja hintavaikutus ulottuu monen sadan metrin päähän rannasta. Esimerkiksi Ranta-Tampellassa asuminen on paljon kalliimpaa kuin muualla Tampereella.
Noin 80-neliöisestä asunnosta, josta on järvinäköala, saa pulittaa yli 650 000 euroa. Se tekee neliöhinnaksi noin 8 000 euroa. Vastaavan, uuden kerrostalokolmion kaupungin ydinkeskustasta saa 450 000 eurolla.
Samassa talossa olevien asuntojen neliöhinnoissa voi olla jopa 1 000 euron ero näköalasta riippuen.
Vaikka asunnot ovat kalliita, ovat rantojen täyttömaat Loikkasen mielestä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta usein järkevä ratkaisu.
Suomen kasvukeskuksiin on raivattu viime vuosikymmeninä valtavia asuinalueita kauas keskustasta. Niiden rakentaminen on ollut Heikki A. Loikkasen mielestä iso virhe.
Niin sanotut metsälähiöt ovat kaukana toisistaan, niiden palvelut ovat puutteelliset ja hajallaan oleva kaupunkirakenne on tehnyt julkisen liikenteen järjestämisestä vaikeaa.
Loikkanen huomauttaa, että esimerkiksi Helsingin kantakaupungin väkiluku on kasvanut vain vähän 1960-luvulta lähtien. Se tarkoittaa sitä, että väestön kasvu on mennyt kaupungin reunoille ja erityisesti naapurikuntiin.
– Ihmisten hyvinvoinnin, yritysten elinvoiman ja asuntojen hintapaineiden vuoksi Helsingissä ja monissa muissakin Suomen keskuskaupungeissa lisärakentaminen väljille keskusta-alueille, vanhoille teollisuusalueille ja entisiin satamiin on kääntänyt hajautumiskehitystä kompaktimman kaupungin suuntaan, Loikkanen sanoo.
Hän pitää tätä kehitystä määrättyyn rajaan asti aivan oikeana suuntana.
Ranta-asumisen haluttavuuden lisäksi rantatäyttöjä suositaan käytännöllisistä syistä. Kehittyvissä kaupungeissa rakennushankkeiden seurauksena syntyy valtava määrä ylijäämämaata.
– Se on akuutti ongelma. Kun rakennetaan, tulee ylijäämämaata, jotka pitää johonkin sijoittaa. Pohdimme jatkuvasti uusia kohteita, Tampereen yleiskaavapäällikkö Pia Hastio sanoo.
Suomessa käytetäänkin kiviainesta erilaisiin rakennuskohteiden täyttöihin kymmeniä miljoonia tonneja joka vuosi.
Uhkana kilpajuoksu vesinäköalasta
Koska uudet ranta-asunnot tehdään yleensä joutomaalle, niiden rakentaminen harvoin haittaa ketään. Mutta jos kyseessä on kaupunginosa, jossa ollaan jo veden äärellä, niin vastustusta syntyy varmasti, Loikkanen sanoo.
– Pitää miettiä onko tarjolla sopivia tyhjiä tai vajaakäyttöisiä alueita, jonne muutenkin rakennettaisiin. Tai kokonaan uusia ratkaisuja. Jos hanke on hyvä, ei synny mittavaa vastustusta.
Heikki A. Loikkanen ymmärtää hyvin, miksi Tampereella on painetta rakentaa järvien päälle.
– Kaupungin keskusta sijaitsee kahden järven välissä ja on maankäytöltään haastava.
Tampellan rantaa täytettiin runsaasti 1970-luvulla rantaväylän rakentamisen yhteydessä.
Loikkanen näkee Tampereen vaihtoehtona lisätä täydennysrakentamista, kasvattaa rakennusten korkeutta tai muuttaa alueiden ja rakennusten käyttötarkoitusta. Hänestä nämä toimenpiteet auttavat kuitenkin vain tiettyyn rajaan asti, joten myös järviä on täytettävä.
– Täyttömaaongelma on hyvä ratkaista siten, että vertaillaan eri vaihtoehtoja ja niiden kokoja etukäteen. Rantarakentamista voi toteuttaa myös hyvin valikoivasti. Asuntojen myymisessä ei ainakaan tule olemaan ongelmaa, jos rantarakentamisen riskit otetaan huomioon.
Tekosaarihankkeessa Loikkanen näkee mahdollisuuksia. Toimivat raideyhteydet myös Länsi-Tampereen suuntaan vähentävät tarvetta rakentaa ydinkeskustaan.
– Keskustan saavutettavuus on tärkeä asia ja hyvin sijaitsevaa lisätarjontaa synnytetään esimerkiksi rakentamalla tekosaari. Tampereen tekosaaressa on hieman sama ajatus kuin Tallinnan tunnelin jätteistä kaavailluissa saarissa.
Helsingin ja Tallinnan välille suunnitellaan tunnelia, jonka kaivuulouheesta tehtäisiin tekosaaret sekä Helsingin että Tallinnan edustalle.
Loikkasen mukaan valmiiden asuinalueiden rantojen täyttö on uutta saarta ongelmallisempaa. Se voi johtaa kierteeseen, jossa ranta-asuntojen eteen tehdään uusia, entistä arvokkaampia taloja.
– Syntyy ketjureaktio, jossa suositun koulunäytelmän tapaan ensimmäiseen riviin päässyt huomaa yllättäen, että eteen ilmestyy uusia tuolirivejä ja näkyvyys heikkenee. Asuntomarkkinoilla ne, jotka jäävät kauemmas rannasta, häviävät tässä pelissä. Rahallista menetystä ei kompensoida millään.
Lieteloukkuja ja karuja penkereitä
Ympäristövaikutukset huolestuttavat aina kun rantarakentamista suunnitellaan.
Esimerkiksi Tampereen Hiedanrannan tekosaaren ei pitänyt alun perin olla saari lainkaan. Hiedanrantaa oli määrä täyttää rannasta asti. Kun kävi ilmi, että rannan täyttämisellä voisi olla yllättäviä vaikutuksia pohjaveteen, näytti Vaasan hallinto-oikeus hankkeelle punaista valoa.
Kaupunki päätti hakea uutta lupaa siten, että täyttöalueen ja rannan väliin jää 36 metriä leveä vesialue. Näin syntyisi 13 hehtaarin kokoinen saari. Myös tästä suunnitelmasta on vireillä valitukset.
Rannan muokkaaminen vaikuttaa vedessä kulkeutuvan orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen liikkumiseen, sanoo ryhmäpäällikkö Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi täyttömaasta rakennetun niemekkeen toinen puoli rehevöityy samaan aikaan kun toista kylkeä koettelee eroosio.
– Ilmiö on hyvin nähtävissä esimerkiksi tienpenkereillä, joiden vesistöön rajautuvat rannat ovat liettyneet ja ruohikoituneet, Hellsten sanoo.
Rakentaminen myös muuttaa rannan ekologista tilaa. Hellstenin mukaan täyttömaille pitäisi rakentaa enemmän luonnonmukaisia rantoja. Jyrkällä kivikkorannalla ei kasva yleensä muuta kuin rihmalevää.
– Siinä ei kasva vesikasvillisuutta, jota tarvitaan tuottavan ekosysteemin ylläpitämiseen, Hellsten sanoo.
– Jos puolet rannoista on rakennettu ja muokattu, niin vesistö ei voi saavuttaa hyvää ekologista tilaa.
Myös kallioaines itsessään voi sisältää haitallisia aineita.
Esimerkiksi Pirkanmaan maaperässä on luonnostaan jopa kymmenen kertaa keskiarvoa enemmän myrkyllistä arseenia. Liuennut arseeni voi olla haitallista joillekin vesieliöille.
– Huonolla tuurilla rakennustyömaalta louhittavassa kalliossa voi olla liikaa arseenia, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Mika Räisänen.
Myös radioaktiiviselle säteilylle on olemassa tarkat määritykset sen mukaan, missä maa-ainesta käytetään.
Kiire ja aikataulut usein hankaloittavat tutkimuksia. Maaperää pitäisi Tampereen kaupungin yleiskaavapäällikkö Pia Hastionmukaan tutkia jo muutamia vuosia etukäteen.
Ilmastonmuutos asettaa perustuksille kovempia vaatimuksia
Sade jatkaa piiskaamistaan hyisen Näsijärven rannassa. On kuluvalle talvelle tyypillinen päivä: tuulee ja sataa vettä.
Ilmastonmuutoksen myötä luonnon poikkeusilmiöt yleistyvät. Lisääntyvien sateiden myötä penkereiden reunavalleja joudutaan nostamaan. Uudisrakentamisessa pitää varautua siihen, että rakennukset kestävät veden nousuja ja rankkasateita.
– Näsijärven rannat ovat herkkiä eroosiolle. Sitä lisää säännöstely ja siitä johtuva voimakas vedenpinnan vaihtelu, Hellsten huomauttaa.
Eroosioriskin vuoksi ei ole lainkaan samantekevää, mitä kiviainesta talojen alle ajetaan. Kalliomurske voi olla erilaista ominaisuuksiltaan, ja esimerkiksi Ranta-Tampellaan ei sovi kaikki aines, koska järvi kuormittaa kiveä paljon. Laineet ovat suuria ja kulutus kovaa.
Siksi kiviaineksen soveltuvuus tutkitaan todella tarkasti ennen täyttöä, Pia Hastio sanoo.
– Kallioperässä on sulfidimineraaleja. Kivi voi näyttää päällepäin hyvältä, mutta ne saattavat rapautua helposti.
Tampereella ei tule jatkossakaan olemaan pulaa laadukkaasta kivimateriaalista. Siitä pitävät huolen Sulkavuoren vedenpuhdistamon kaltaiset isot rakennushankkeet.
Jos kaikki kaupungin täyttösuunnitelmat toteutuvat, tulevat tuhannet tamperelaiset asumaan järvien päällä lähivuosikymmeninä.
Mitä ajatuksia vesistöjen päälle rakentaminen herättää? Olisitko sinä valmis maksamaan ylimääräistä vesistönäköalasta? Keskustele lauantaihin 22.2. kello 20.00 saakka!
Lue lisää:
Tampere sai luvan tekosaaren rakentamiseksi Näsijärveen ratikkaa varten
Tampere kasvaa ylemmäs, sivulle ja tiivistyy vielä vuosia – myös miljoona-asunnoille on ostajia