Suomalaista sosiaaliturvaa voi verrata tilkkutäkkiin: sitä on paikkailtu vuosien saatossa. Paikkoja alkaa olla niin paljon, ettei alkuperäistä kangasta enää tunnista.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo aloittaa sosiaaliturvan täysremontin. Urakkaan on varattu kaksi vaalikautta. Tehtävään valitaan komitea, johon tulee edustajat kaikista eduskuntapuolueista.
Edellisen kerran sosiaaliturvaa yritettiin uudistaa 2007 Sata-komitean voimin. Yritys tehtiin Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksen aikana. Tulokset jäivät laihoiksi.
Yksi syy siihen oli raha: amerikkalaisen rahoitusyhtiön Lehman & Brothersin konkurssi vuonna 2008 sai aikaan kansainvälisen laman.
Ennen kaikkea Sata-komitean työ kaatui kuitenkin puolueiden riitelyyn siitä, pitääkö sosiaaliturvan olla vastikkeellista vai ei. Vastikkeellisuus tarkoittaa, että esimerkiksi työttömän pitää tehdä jotain ansaitakseen tukensa.
Miljardihanke, mutta miksi?
Tampereen yliopiston dekaani Juho Saari myöntää, että työ on iso. Verrattuna sote-uudistukseen se on valtava. Saari johti Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle tehtyä selvitystä eriarvoisuudesta.
– Tämä on kuin pilkkoisi norsun kilon pala kerrallaan, Saari kuvailee edessä olevaa urakkaa.
Sosiaaliturvassa on kyse on suurista summista. Esimerkiksi yleiseen asumistukeen on varattu tänä vuonna 1,5 miljardia euroa, toimeentulotukeen 700 miljoonaa ja erilaisiin lapsilisiin 1,4 miljardia euroa.
Yle kysyi kolmelta alan asiantuntijalta, mihin uudistuksella pyritään. Kysymyksiin vastasivat Tampereen yliopiston dekaani Juho Saari, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pasi Moisio ja sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Liisa Siika-aho.
1. Miksi sosiaaliturva kaipaa remonttia?
Suomalaista sosiaaliturvaa on kehitetty niukkuuden oloissa 20–30 vuotta. Tukiin on tehty paljon pieniä muutoksia. Esimerkiksi lapsilisiin on saatu yksinhuoltajakorotus. Juha Sipilän hallitus päätti maksaa äitiyslomalle jäävän naisen työnantajalle 2 500 euron kertakorvauksen.
Lopputulos on sekava.
Kansalaiset eivät enää tiedä, millaisia etuuksia heille kuuluu eikä viranomaisilla ole hajuakaan siitä, missä kansalaiset kulkevat. Palkkojen ja tukien yhteensovittaminen on vaikeaa etenkin pienituloisille.
Toimeentulotuesta on tullut pitkäaikainen etuus, vaikka sen piti olla väliaikainen. Liian moni suomalainen jumahtaa elämään toimeentulotuella. Sieltä on vaikea enää päästä takaisin töihin tai koulutukseen.
Asumistukeen on varattu tänä vuonna 1,5 miljardia, mutta peruskysymys on ratkaisematta: tuetaanko sillä ihmisten asumista vai asuntorakentamista? Tukien hakemisesta on tullut byrokraattista. Siirtyminen tuelta toiselle on kitkaista.
Yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet, mutta sosiaaliturvaa ei ole uudistettu niiden mukana.
2. Mikä on vaikein kysymys?
Puolueilla on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, pitääkö sosiaalituen olla perustuloa vai pitääkö tuen olla vastikkeellista. Perustuloa kannattavat vain vihreät ja vasemmistoliitto. Muut puolueet vaativat, että tukia saadakseen on osallistuttava esimerkiksi koulutukseen tai työkokeiluihin.
Jos yksi puolue lyö heti työn alussa jarrut pohjaan ja vaatii, että vain oma malli kelpaa, on hankala edetä.
On päätettävä myös, pitäisikö tukien olla henkilökohtaisia vai perhekohtaisia. Tällä hetkellä toimeentulotukea ja asumistukea maksetaan kotitalouksille ja muut tuet, kuten esimerkiksi työttömyystuki on henkilökohtaista.
Jos puolisot ovat eri elämäntilanteessa, tästä voi syntyä kitkaa.
Väki vanhenee ja pian on ratkaistava, pitääkö vanhusten myydä omaisuuttaan, jotta he pystyvät maksamaan oman hoitonsa. Toimeentulolla elävien on jo realisoitava omaisuutensa lukuunottamatta henkilökohtaisia käyttöesineistä.
Suomessa on myös etuuksia, joihin ei liity palveluja. Esimerkiksi työttömyystuen saajat jäävät oman onnensa nojaan. Heitä ei kannusteta kouluttautumaan uuteen ammattiin tai työkokeiluihin. Tähän halutaan muutos.
3. Miten uudistus tehdään?
Sosiaaliturvan remonttiin on varattu kaksi vaalikautta. Työn tekee komitea, jonka vetäjäksi on valittu THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio. Komiteassa on mukana kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista.
Työhön osallistuu myös asiantuntijoita sekä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustajia. He eivät kuitenkaan ole varsinaisia jäseniä.
Kaikkien eduskuntapuolueiden mukaan ottamisella pyritään takaamaan se, ettei seuraavien vaalien voittajapuolue pyyhi työn tuloksilla pöytää.
4. Kuka uudistuksesta hyötyy ?
Mielenterveyskuntoutujat ja ne jotka ovat pudonneet eri järjestelmien väliin. Jos ihminen on sairas tai terve, hänen tilanteensa on selkeämpi. Lisää pulmia voi tulla, jos ihminen on osan ajan töissä, osan sairaana.
Myös tavallinen kansalainen hyötyy, kun sosiaaliturvasta tulee selkeämpää ja ymmärrettävämpää. Uudistuksessa voidaan löytää parempia malleja myös muista Pohjoismaista ja soveltaa niitä Suomeen.
Remontissa on tarkoitus löytää nykyisen järjestelmän sudenkuopat ja korjata ne.
5. Kenelle uudistuksesta olisi haittaa?
Sosiaaliturvaa ei ole luotu ilkeyttään monimutkaiseksi. Nykyinen järjestelmä on syntynyt pikkuhiljaa ja siinä on yritetty ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet. Kun ja jos tukia virtaviivaistetaan, joku häviää aina.
Virkamiesten toive oli, että uudistukseen olisi varattu kolme vaalikautta, mutta nyt jättiuudistus yritetään toteuttaa 7–8 vuodessa. Se sitoo myös seuraavan hallituksen käsiä.
Se tarkoittaa kuitenkin, että komitean työn on edettävä jo tämän vaalikauden aikana.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kertoo tänään perjantaina, miten sosiaaliturvauudistusta viedään eteenpäin. Pääset katsomaan tiedotustilaisuuden tästä linkistä.
Korjaus 14.2.2020 klo 7.27: THL:n tutkimusprofessorin nimi on Pasi Moisio, ei Harri Moisio, kuten jutun loppupuolella aluksi virheellisesti luki.
Aiheesta voi keskustella huomisiltaan klo 23:een.
Lue lisää:
Ylen tiedot: Sosiaaliturvan uudistaminen menee parlamentaariseen valmisteluun