Lastensuojelun menot jatkavat kasvuaan monessa kunnassa. Otetaan esimerkki kaksikielisestä Turunmaan saaristokunnasta, Paraisilta.
Siellä lastensuojelun tarve kasvoi vuonna 2019 niin paljon, että budjetti ylittyi perheyksikön päällikön Sami Salmivirran mukaan useilla kymmenillä prosenteilla suunnitellusta.
– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokaudet lisääntyivät viime vuonna noin 30 prosenttia.
Terveyden ja hyvinvoinnnin laitoksen (THL) tilastot lastensuojelun viime vuodesta valmistuvat vasta kesään mennessä, mutta nyt jo vaikuttaa siltä, että lasten kiireellisten sijoitusten määrä jatkaa kasvuaan monessa kunnassa.
Lastensuojeluun erikoistuneelle Turun yliopiston työelämäprofessorille Oona Ylöselle luvut kertovat, että aikaisemmissa toimenpiteissä lapsen ja perheen hyväksi on epäonnistuttu.
– Lasta pitäisi pääsääntöisesti pystyä auttamaan jo ennen lastensuojelua. Kiireellisten sijoitusten kasvava määrä on juuri sitä toista ääripäätä. Koko palvelujärjestelmä on ikään kuin pettänyt, kun ei ole toimittu riittävän ajoissa.
Pitkät työurat harvinaisia
Kuntien on vaikea rekrytoida lastensuojeluun niin sanottuja lasten asioista vastaavia sosiaalityöntekijöitä. Työelämäprofessori Oona Ylönen nimeää työntekijöiden vaihtuvuuden erittäin vakavaksi asiaksi.
– Vaihtuvuus vaarantaa koko järjestelmän toiminnan. Se johtaa siihen, että prosessit välillä pysähtyvät tai ovat poukkoilevia. Voidaan tehdä myös toimenpiteitä, jotka eivät olekaan kovin vaikuttavia.
Perheyksikön päällikkö Sami Salmivirta vahvistaa, että Paraisilla – kuten monessa muussakin kunnassa – pitkät työurat saman työnantajan palveluksessa ovat lastensuojelussa harvinaisuuksia.
– Ylipäänsä hakemukset sosiaalityöntekijöiden virkoihin ovat harvinaisia.
Tällä hetkellä Paraisilla on kaikki sosiaalityöntekijöiden virat täytetty, mutta aina niin ei ole ollut. Paraisten lastensuojelu nousi valtakunnallisiinkin otsikoihin pari vuotta sitten, kun perheyksikön kaikki neljä sosiaalityöntekijää irtisanoutuivat.
Yksikön uudeksi päälliköksi tuli Sami Salmivirta, mutta kriisiytynyt tilanne oli jo ehtinyt vaikeuttaa alan muutenkin haasteellista rekrytointia.
Sosiaalityöntekijöiden houkutteluun Parainen on käyttänyt useitakin keinoja. Palkkaa on lastensuojelussa korotettu pariin otteeseen, myös sitouttamispalkkioita on maksettu.
– Kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi Paraisilla on tarjottu etätyömahdollisuutta, joustavia työaikoja ja koulutuspäiviä, kertoo Sami Salmivirta.
Suomen ainut lastensuojeluun erikoistunut työelämäprofessori Oona Ylönen arvioi, että sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on oire monesta asiasta. Palkkatasoa on kyllä saatu jonkun verran ylöspäin, ja johtamiseen on kiinnitetty huomiota.
– Myös se vaikuttaa, miten palvelujärjestelmä toimii lastensuojelun ympärillä. Jos peruspalvelut on resurssoitu hyvin ja henkilökunta siellä on osaavaa, paine lastensuojelussa pienenee.
Sosiaalityöntekijöiden työhön sisältyy myös eettistä stressiä, jossa kiire ajaa antamaan huonompaa hoitoa tai palvelua kuin mitä henkilökohtainen ammattietiikka antaisi myöten.
30 lasta per työntekijä?
Yksi selvästi lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä kuormittava asia on suuret asiakasmäärät. Hallitusohjelmassakin mainitaan erikseen aliresurssoitu lastensuojelu. Ohjelma nimeää vähimmäismitoituksen niin, että lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden on enintään 30 asiakasta.
Ruuhkaisimmissa kunnissa saman ammattilaisen vastuulla voi nykyään olla jopa sata lasta.
Vaikka työelämäprofessori Oona Ylönen pitääkin tavoitetta hyvänä, hän muistuttaa suurista vaihteluista eri kuntien välillä.
– Pienessä kunnassa voi olla vain yksi työntekijä, joka tekee lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijän tehtäviä. Tai heitä voi olla kaksi. Jos toinen irtisanoutuu, eikä uutta saada heti rekrytoitua, asiakkaiden määrä nousee nopeasti.
Paraisten perheyksikön päällikköön Sami Salmivirtaan hallitusohjelma ei tee vaikutusta. Paraisilla lastensuojelun asiakasmäärä on jo nyt hallituksen maksimin alle.
– 30 asiakasta yhtä työntekijää kohti kuulostaa aivan liian suurelta määrältä. Noin 20 asiakasta olisi oikeampi määrä.
Kokenut työntekijä tuoreen tueksi
Lastensuojelun työelämäprofessuuri perustettiin Turun yliopistoon viime syksynä. Sen tavoitteena on etsiä yhteistyössä ratkaisuja alan ongelmiin. Rahoittajana on suomenruotsalaisia säätiöitä, ja sen vuoksi huomio kiinnittyy myös kaksikielisten kuntien lastensuojelun tilanteeseen.
Tehtävässään Oona Ylönen selvittää muun muassa mentoroinnin mahdollisuuksia auttaa lastensuojelun työntekijöitä jaksamaan ja pysymään työssään. Uuden työntekijän olisi hyvä saada tukea kokeneemmalta.
– Yhdessä pienessä kunnassa minulle vastattiin, että mentorointi on hankalaa, sillä pisimpäänkin töissä olleella on ehkä vasta vuoden verran kokemusta.
Paraisten perheyksikön päällikön Sami Salmivirran korviin mentorointi kuulostaa hyvältä – kahdella varauksella.
– Kunhan kokeneita työntekijöitä löytyy työpaikalta. Ja mentoreilla on aikaa opastaa uusia työntekijöitä.
Lue lisää: