Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ei pidä keskustaa rasitteena hallitukselle. Pekonen otti kantaa asiaan Ylen Ykkösaamussa.
– En näkisi, että kukaan puolue on toista rasittavampi hallitustyöskentelyssä.
Vasemmistoliiton puoluelehden Kansan Uutisten pääkirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) arvioitiin perjantaina, että keskusta on rasite hallitukselle, koska se ei halua puuttua listaamattomien yritysten osinkoveroetuun eikä halua säätää maastapoistumisveroa.
– Ajattelisin, että hallitukselle varmasti jokainen hallituspuolue on rasite ja voimavara.
Pekonen muistutti, että kaikilla puolueilla on oma ohjelmansa, taustansa ja arvomaailmansa.
– Silloin kun tehdään hallituspoltiikkaa pitää myöskin löytää kompromisseja ja neuvotella. Hallitustyöskentelyssä tietysti neuvottelutaito ja hyvä yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, hän sanoi.
– Tätä me hallituksessa teemme, kun pohditaan erilaisten esitysten yhteensovittamista.
Pekonen: Perhevapaauudistuksen lisäkulut noin 50 miljoonaa euroa
Pekonen puolusti Ykkösaamussa voimakkasti hallituksen perhevapaauudistusta.
Uudistuksen on arvioitu heikentävän työllisyyttä 5 000:lla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä ja sen on arvioitu maksavan vuodessa 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nyt.
Pekosen mukaan 100 miljoonan euron lisäys on laskettu siten, että kaikki vanhemmat käyttäisivät kaikki perhevapaat, mitä uusi malli heille mahdollistaisi.
Hän korosti, että kustannushaarukan alapää on paljon pienempi, jos vanhemmat eivät käyttäisi kaikkia mahdollisia vapaita.
– Tätä en tietenkään toivo. Toivon, että vanhemmat käyttävät näitä vapaita entistä enemmän, Pekonen sanoi.
– Uskoisin, että kustannukset tulevat johonkin siihen haarukan puoliväliin, vähän alle 50:een miljoonaan euroon.
Vanhempainrahan maksavat pääosin työntekijät ja työnantajat ja pieneltä osin valtio
Pekonen: Perhevapaauudistuksen keskeisin tavoite on tasa-arvo
Pekonen sanoi, että uudistuksen keskeisin tavoite on tasa-arvo, eikä työllisyys.
– Työllisyysyysvaikutuksia on vaikea arvioida, koska emme tiedä miten perheet tulevat käyttäytymään, kun vapaita on mahdollisuus pitää.
– Voi ajatella, että esimerkiksi naiset lähtevät aikaisemmin takaisin työelämään kun miehillä on mahdollisuus jäädä kotiin.
Perhevapaauudistuksen myötä päivärahapäivien määrä kasvaisi reiluun 14 kuukauteen, joista molemmat vanhemmat saisivat yhtä suuren kiintiön eli noin 6,6 kuukautta.
Omasta kiintiöstä voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle 69 päivää.
"Ajattelin, että sydän ei kestä sitä, että en voi olla niin hyvä hoitaja kun haluaisin"
Pekonen uskoo hallituksen esityksen hoitajamitoituksesta toteutuvan. Hoitajia tulisi olla ympärivuorokautisessa hoidossa seitsemän jokaista kymmentä vanhusta kohden.
– Uskon, että se saadaan tulevaisuudessa toteutumaan. Mutta haasteena tässä ovat puuttuvat hoitajat.
Uudistus vaatisi 4 000–5 000 hoitajaa lisää. Lisäksi Kuntien eläkevakuutuksen Kevan mukaan kuntien runsaasta 100 000 hoitajasta useampi kuin joka kymmenes jää eläkkeelle lähivuosina.
Pekosen mukaan hallituksella on mahdollisuus lisätä lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuspaikkoja. Lisäksi on pohdittu täsmäkoulusta niille, jotka haluavat palata takaisin hoitotyöhön. Pekonen sanoi, että myös maahanmuuttajataustaista työvoimaa on syytä pohtia.
– Silloin kun minä olen aikanaan jäänyt pois vanhustyöstä terveyskeskusten vuodeosastolta yksi syy siihen oli se, että työ, joka oli minulle äärimmäisen rakasta ja tärkeää, niin en pystynyt tekemään sitä sillä intensiteetillä, sillä sydämellä kun olisin halunnut tehdä.
– Liian usein piti sanoa ihmisille, että pieni hetki. Oli se aika raastavaa, kun vanhukset kysyivät, että "kuinka pieni se on tämän hoitajan hetki". Silloin minä ajattelin, että sydän ei kestä sitä, että en voi olla niin hyvä hoitaja kun haluaisin.
Lähihoitajana työskennelleen Pekosen mukaan tämä johtui usein nimenomaan siitä, että töitä tehtiin vajaamiehityksellä. Hän uskoo, että hoitajamitoitus lisää työhyvinvointia ja hoitoalan vetovoimaa.
Lue myös: