Hallituksen kaavailema samapalkkaisuusohjelma näyttää pysähtyneen palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen välisiin erimielisyyksiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti viime torstaina, että ohjelman valmistelu on keskeytetty. Ministeriön mukaan hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät päässeet yksimielisyyteen sellaisista toimenpiteistä, joilla sukupuolten välinen palkkaero kaventuisi.
– Hallituksen tavoitteiden mukaista työtä naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseksi ja tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi jatketaan joka tapauksessa, tasa-arvoasioista vastaava ministeri Thomas Blomqvist (r.) sanoi tiedotteessa.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kuvailee, etteivät palkansaajajärjestöjen esittämät työkalut kelvanneet työnantajapuolelle.
– Työnantajien edustajat ovat puhuneet ehkä enemmän siitä, että meidän pitäisi pystyä purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota eli häivyttämään miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen eroa, Palola sanoo.
– Se on tietysti tärkeä toimenpide, mutta myös todella hidas toteuttaa. Me toivoisimme jotain nopeampaa ja konkreettisempaa.
Sukupuolivaikutusten arviointi ja kaavailtu tutkimushanke hiertävät
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista vastaava asiantuntija Katja Leppänen Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta painottaa, että työnantajilla ja palkansaajilla on myös yhteisiä näkemyksiä palkkatasa-arvoon liittyen.
– Ehkä siellä on noin tusinan verran toimenpiteitä ja parista olemme olleet eri mieltä, hän kuvailee.
Mistä sitten kiistellään?
Palkansaajapuolella on toivottu työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointia eli niin kutsuttua ”suvausta”, jonka tekisivät ulkopuoliset tutkijat. Arvioinnissa punnittaisiin, miten solmitut työ- ja virkaehtosopimukset ovat vaikuttaneet naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin.
Lisäksi palkansaajat ovat toivoneet samanarvoisen työn tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena olisi varmistaa, että samanarvoisesta työstä maksetaan eri aloilla samalla tavalla.
– Tämä on ollut meille tärkeä asia. Tällä hetkellä meillä ei oikein ole tällaisia arviointikriteerejä, STTK:n Palola sanoo.
EK:ssa nähdään, että sukupuolivaikutusten arviointia tehdään jo – ja että se on ennen kaikkea työehtosopimuksia tekevien, alakohtaisten liittojen tehtävä. Samanarvoisen työn tutkimushankkeessa taas hiertää ehdotettu toteutustapa.
– Kun puhutaan samanarvoisesta työstä, otetaan tietysti huomioon työntekijän koulutus, työn raskaus ja vaatimukset. Näiden lisäksi tutkimuksessa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös työn tuottavuus, työnantajien palkanmaksukyky sekä se, mitä asiakkaat ovat halukkaita työstä maksamaan, EK:n Leppänen sanoo.
– Jos tällaisia selvityksiä lähdetään tekemään, on tutkimusaihion oltava tasapuolinen.
Leppänen painottaa, ettei EK:lla ole mitään halua estää palkansaajajärjestöjä tai ministeriötä tekemästä samapalkkaisuuteen liittyviä tutkimuksia haluamallaan tavalla.
– Olemme todenneet, että meidän puolestamme ministeriö ja palkansaajajärjestöt voivat tehdä nämä tutkimukset, eikä meillä ole mitään tarvetta sitä kieltää. Mutta haluaisimme panna omat panoksemme vaikuttavampiin toimenpiteisiin eli segregaation purkamiseen.
Palkka-avoimuus aiheuttaa päänvaivaa
Samapalkkaisuusohjelmaa valmistelleessa kolmikantaisessa työryhmässä on otettu yhteen myös palkka-avoimuudesta.
STTK:n Antti Palolan mukaan palkansaajat ovat pitäneet esillä palkka-avoimuuden lisäämistä yhtenä työkaluna palkkatasa-arvon edistämiseen.
– Se on myös hallitusohjelmassa mukana, Palola muistuttaa.
Palkka-avoimuus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkkasyrjintää työpaikallaan epäilevä työntekijä saisi työnantajaltaan pyytämällä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden palkkatiedot.
EK:ssa nähdään, ettei tällaiselle ole tarvetta.
– Lain mukaan tasa-arvovaltuutetun kautta voidaan jo nyt saada palkkatiedot, jos valtuutettu harkintansa jälkeen katsoo, että kyseessä saattaa olla syrjintätapaus, EK:n Leppänen sanoo.
Kaikista näkemyseroista huolimatta neuvottelupöydän molemmin puolin toivotaan, että samapalkkaisuusohjelman pariin palattaisiin vielä.
– Meillä oli vahva usko siitä, että tämän hallituksen johdolla ohjelma olisi saatu aikaiseksi, Palola harmittelee.
EK:n Leppänen muistuttaa, että tämänkaltaiset neuvottelut saattavat toisinaan kriisiytyä ja keskeytyä hetkeksi.
– Mutta toivomme, että tässä työssä päästäisiin etenemään vielä loppuun saakka.
Voit keskustella aiheesta 17.2. klo 23 saakka.
Lue myös: