Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Haku Suomen lukioihin käynnistyy tiistaina. Helsingin lukioissa on tulevina vuosina yhä enemmän tungosta (siirryt toiseen palveluun), mutta pienemmillä paikkakunnilla tilanne on tukala aivan päinvastaisista syistä.
Nuoria on vuosi vuodelta vähemmän. Lukiot kuihtuvat kaikessa hiljaisuudessa – tai kilpailevat hampaat irvessä opiskelijoista naapurikuntien kanssa.
Tällainen tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla.
Kärsämäen ja Siikalatvan kunnissa on pienet noin 60–70 opiskelijan lukiot. Ne sijaitsevat vain noin 30 kilometrin päässä toisistaan ja kosiskelevat lukiolaisia eduilla, joista suurempien kuntien asukkaat voivat vain haaveilla.
Kyse on yhteensä tuhansien eurojen eduista.
Koulukyyti. Sen saa vieraspaikkakuntalainenkin.
Ilmaiset kirjat, tabletit ja tietokoneet. Ne saa lainaksi. Siikalatvassa tietokoneen voi myös lunastaa myöhemmin itselleen.
Ajokortti. Siikalatvalla ja Kärsämäellä lukiolaiset voivat käydä ilmaiseksi autokoulun teoriatunnit ja pakolliset ajoharjoittelut. Vain viranomaismaksut ja mahdollinen lisäopetus jäävät opiskelijan itsensä harteille.
Mitä Pohjois-Pohjanmaalla oikein tapahtuu?
Kärsämäeltä kerrotaan, että he eivät aloittaneet nokittelua.
– Kun Siikalatva päätti tarjota autokoulun lukiolaisille, niin meiltä vaihtoi lukiolaisia sinne kesken kaiken, Kärsämäen koulun rehtori Kari Oikarinen sanoo.
– Aina kun Siikalatva jotakin tarjoaa, meidän on pakko vastata. Muutoin pyhäntäläiset menevät kaikki sinne.
Hetkinen, miten pyhäntäläiset tähän kärsämäkeläisten ja siikalatvalaisten nokitteluun liittyvät?
Kari Oikarinen kertoo, että Pyhännällä ei ole omaa lukiota ja juuri heistä naapurikunnat kilpailevat. Tilanne on kaikkea muuta kuin helppo.
Siikalatvan lukion rehtori Juha Arbelius myöntää, että hänen kuntansa on ollut kilpailun käynnistäjänä. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole.
– Oppilastilanteen vuoksi kunnan päättäjien on pitänyt tehdä ratkaisuja, joilla lukio säilyisi. Siikalatvassa on päädytty siihen, että tarjotaan käytännössä ilmaista lukiota, Arbelius sanoo.
Tulevaisuus näyttää synkältä
Tällä vuosituhannella noin neljäsosa Suomen lukioista on sulkenut ovensa. Vuosien 2008 ja 2018 välillä lukioikäisten määrä kasvoi vain noin joka kymmenennessä kunnassa.
Tämä huomioon ottaen lukioverkosto on yhä yllättävänkin tiivis. Suomen 16-vuotiaista nuorista 84 prosenttia asuu alle kymmenen kilometrin päässä lukiostaan.
Paras tilanne on Etelä-Suomen alueella, jossa 92 prosenttia nuorista asuu kymmenen kilometrin säteellä lähimmästä lukiosta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella osuus on selvästi matalampi, 72 prosenttia.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri sanoo, että lukiot ovat tähän asti kyenneet sopeutumaan nuoren väestön vähenemiseen.
– Lukioiden määrän muutos on pääsääntöisesti tapahtunut siten, että lukioita on yhdistetty yhden kunnan sisällä. Toisaalta pienet kunnat ovat ylläpitäneet lukiota lisäämällä omaa rahoitustaan, Värri sanoo.
– Pian tämä tie on kuitenkin kuljettu loppuun.
Alla oleva kaavio kuvaa, miten lukio-ikäisten määrä romahtaa Suomessa seuraavan 15 vuoden aikana.
Yllä olevasta listasta löydät Suomen kunnat aakkosjärjestyksessä. Voit myös kirjoittaa hakukenttään kunnan nimen, niin näet tilanteen omassa kotikunnassasi.
Lukioikäisten määrä lisääntyy vain muutamien kasvukeskusten läheisyydessä – sekä joissain saariston pienissä kunnissa.
Lukiolaisista kilpailevan Kärsämäen (-14 %) tilanne näyttää synkältä – ja Siikalatva mahtuu kymmenen suurimman romahtajan joukkoon.
Aloitetaan kuitenkin kymmenestä kunnasta, joissa nuorten määrä on kasvussa.
Yhdistetäänkö lukio ja ammattikoulut?
Useimmissa Suomen kunnissa lukioikäisten määrä laskee nopeasti. Kuntien talouskin näyttää yhä huonommalta, joten sieltäkään ei voi loputtomasti ammentaa lisärahaa oman lukion ylläpitämiseen.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ehdotti viikko sitten ratkaisuksi "toisen asteen lähikouluja". OAJ ja opiskelijajärjestöt tyrmäsivät ehdotuksen.
Myöhemmin Kurvinen sanoi, että hän ei ole laittamassa lukioita ja ammattikouluja yhteen vaan ajamassa yhteistyötä. Säästöjä voidaan kuitenkin tavoitella yhdistelemällä esimerkiksi tiloja niissä kunnissa, joissa toimii jo nyt lukio ja jokin toisen asteen oppilaitos. Myös opettajien työtä voidaan periaatteessa jakaa kahden koulun kesken.
Näin tehdään esimerkiksi Varkauden koulutuskuntayhtymässä, jossa Savon Ammattiopisto ja Varkauden lukio jakavat sekä opettajia että yhteisiä tiloja. Oppitunnit ovat sielläkin yhä erikseen ammattiopiston ja lukion kesken.
Isossa kuvassa on syytä muistaa, että niissä kunnissa, joissa lukio-opetus on heikoilla, ei useinkaan ole tarjolla ammatillista koulutusta.
Kuntaliitto on käynnistelemässä parhaillaan Koulutus palveluna -hanketta (siirryt toiseen palveluun), jossa haetaan uusia yhteistyön muotoja.
Rahoitus ajaa kilpailemaan
Kuntaliiton erityisasiantuntija Värrin mukaan lukioiden rahoitusmalli tukee tällä hetkellä pieniä lukioita, mutta ei huomioi sitä, kuinka lähellä on seuraava pieni lukio.
– Järjestelmä ei ole tässä tilanteessa optimaalisin. Se ohjaa koulutuksen järjestäjät kilpailemaan keskenään. Rahoitusjärjestelmän avulla pitäisi huolehtia mieluummin koulutuksen saavutettavuudesta ja haasteellisista olosuhteista kuin yksikkökoosta.
Viikolla julkaistu Valtiovarainministeriön Kunnat käännekohdassa -raportti (siirryt toiseen palveluun) tekee saman huomion. Pienille lukioille tarjottu lisärahoitus auttaa pitämään lukiot lähellä suomalaisia – mutta toisaalta se hidastaa lukioverkoston kehittämistä. Tuen ansiosta jopa avattu jo kertaalleen suljettuja lukioita.
Näin on tehty Vetelissä.
Raportissa mainitaan myös pienten kuntien lukioiden opiskelijoille tarjoamat edut, kuten ilmaiset kurssikirjat, tietokoneet, koulumatkatuet ja autokouluopinnot.
– Oma kysymyksensä on, tulisiko kuntien väliseen, osittain epäterveitä piirteitä saaneeseen kilpailuun puuttua tulevaisuudessa rahoitusjärjestelmän kautta, raportissa kysytään.
Kyösti Värrin mukaan kiristyvä kuntatalous ja väestörakenteen muutos pakottavat kunnat lopulta yhteistyöhön.
– Naapurikuntien kannattaisi nyt istua alas ja ottaa käteen kymmenen vuoden väestöennuste ja miettiä, miten nuorten lukiokoulutus hoidetaan.
Lukio on kuitenkin kunnille arka kysymys. Kun kunnassa on lukio, asukkaat tietävät, että vielä 16-vuotiaana ei tarvitse lähteä maailmalle – vaikka kunnan ammattikoululaiset näin joutuisivatkin tekemään.
Niinpä Kärsämäen ja Siikalatvan lukiot jatkavat markkinointia Pyhännän kunnan yhdeksäsluokkaisille ja heidän vanhemmilleen.
– Mieluummin kilpailisimme opetuksen laadulla, emmekä keksisi vuosittain uusia täkyjä, Juha Arbelius myöntää.
Hän lisää, että kunta ei sentään tarjoa ilmaisia asuntoja, kuten muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitseva Vaalan kunta tekee.
Siellä kauempaa saapuvat lukiolaiset saavat vuokra-asunnon sähkö- ja vesimaksun hinnalla.
Keskustelu on avoinna 19.2. klo 23 asti.