Eilisen runsaat sateet ovat saaneet joet tulvimaan etelä- ja länsirannikon vesistöissä ja Lounais-Suomessa. Esimerkiksi Keravanjoen pinnan ennustetaan nousevan yli tulvarajan yli tämän päivän aikana.
Riihimäellä Vantaanjoki on noussut lähelle tulvarajaa, ja myös Espoonjoki on nousemassa Kirkkojärvellä tulvakorkeudelle.
Tulvatilanne on ajankohtaan nähden poikkeuksellinen.
– Ennätyksiä kolkutellaan, toteaa STT:lle hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskuksesta.
– Kaikki Etelä-Suomen vesistöt ovat tosi korkealla, ihan kevättulvakorkeuksissa, mikä on tietysti helmikuussa poikkeuksellista.
Esimerkiksi Uudellamaalla vesi on noussut pelastuslaitoksen mukaan paikoin myös ajoradoille tai kevyen liikenteen väylille.
– Ojat ja purot ovat monin paikoin täynnä, eikä maa ime vettä. Aja varovasti ja vältä ajamista tulvivalle tiellä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos viestitti tänään Twitterissä.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen mukaan kriittisin tulvatilanne on Eurassa ja Salon seudulla. Myös Aurajoki Turussa tulvii.
- Katso tästä Ylen video, jossa joki on laajentunut kaupungin keskustassa kävelyteille asti.
Perniönjoella ja Uskelanjoella vedenkorkeus on noussut lähes kaksi metriä, ja Perniössä vesi voi uhata lähelle rantaa rakennettuja asuntoja.
– Pohjanmaalla näyttää, ettei vesi ihan niin korkealle nouse kuin perjantaina ennustettiin. Tulva sielläkin on, mutta tulvapenkereiden takana, Vehviläinen sanoo.
Helmikuun sade-ennätykset menossa rikki?
Tässä helmikuussa on satanut siihen malliin, että kuukauden sade-ennätykset voivat hyvinkin mennä rikki kuun viimeisenä päivänä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin vuonna 1990 helmikuun sade-ennätys, joka oli 112 millimetriä. Tähän aamuun mennessä siellä oli helmikuussa satanut 82,3 millimetriä.
Myös Kaarinan Yltöisessä Varsinais-Suomessa mitattiin helmikuun ennätyslukemat vuonna 1990. Silloin siellä satoi 94 millimetriä. Tähän aamuun mennessä Kaarinassa oli satanut helmikuussa 74,2 millimetriä.
Jos tarkastellaan vuorokauden sade-ennätyksiä helmikuussa mittaushistorian varrelta, voiton vie Kolarin Venejärvi vuonna 1998. Siellä mitattiin yhden helmikuisen vuorokauden sademääräksi 41,2 millimetriä.
Helsingin Kumpula kolkuttelee Kolarin ennätystä, sillä siellä satoi vuorokauden aikana eilen ja tänään yhteensä 39,3 millimetriä.
Tänään huippupäivä, sitten pitäisi helpottaa
Vehviläisen mukaan ainakin pienempien jokien tulvatilanne helpottaa heti, kun sateet loppuvat. Vedenkorkeuden odotetaan kääntyvän laskuun mahdollisesti jo huomenna.
– Tänään taitaa olla huippupäivä, ja tänään voi vielä nousua olla.
Sen sijaan isot joet, kuten Kymijoki ja Kokemäenjoki, pysyvät Vehviläisen mukaan korkealla koko talven.
– Mutta mitään vahinkoja ei ole tullut, eikä toivon mukaan tule kummallakaan joella.
Myös järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden suuret koko maassa lukuun ottamatta Lappia. Suurista järvistä muun muassa Päijänne ja Keitele ovat jo tyypillisen kevättulvahuipun tasolla. Saimaan vedenkorkeus on myös ajankohtaan nähden harvinaisen nopeassa nousussa.
Kuinka käy Lapin kevättulvien?
Jos etelässä tulvii nyt, pohjoisessa samaa on luvassa myöhemmin, kun lumet Lapissa alkavat sulaa.
– Riski isolle tulvalle on Lapissa varsinkin Kemijoella ja Ivalojoella mutta osittain myös Tornionjoella, Vehviläinen toteaa.
Vehviläisen mukaan tulvan aikainen sää ratkaisee hyvin paljon. Suureen tulvaan joka tapauksessa varaudutaan.
– Riski ennätystulvalle on olemassa. Hyvällä tuurilla saadaan kaksi tai kolme tulvahuippua, jotka eivät ole kovin kummoisia. Mutta huonolla tuurilla saadaan ennätystulva.