Ensimmäiset yli 2 000 suomalaista aurinkopaneelia on merikonteissa matkalla thaimaalaiselle aurinkoenergiayritykselle.
Salo Solar Oy:n toimitusjohtaja Anu Areva on innoissaan. Aurinkopaneeleita on valmistettu pääasiassa Kiinassa halpaan hintaan. Nyt jo pitkään aasialaisilla paneeleilla sähköä tuottanut asiakas päätti aloittaa hankinnat suomalaiselta pieneltä perheyritykseltä.
– He ovat jo nähneet mitä tarkoittaa, jos ostaa huonolaatuista tuotetta, miten se vaikuttaa viiden tai kymmenen vuoden päästä tuotantoon. Eurooppalaiseen tuotteeseen luotetaan, Anu Areva selittää kaupan syntymisen taustoja.
Automaattinen linjasto kehitettiin itse
Asetelmassa on vähän samaa kuin jos joku myy hiekkaa Saharaan. Tai jos thaimaalaiset myisivät kiukaita Suomeen. Aasiassa on auringonpaistetta ja aurinkoenergiaa tuotetaan valtavia määriä paneeleilla, joiden edullisuus perustuu käsityöhön ja halpaan työvoimaan.
Salolaisten kikka on juuri tässä. Tehdas investoi vuosina 2015–2018 noin kahdeksan miljoonaa euroa automaattiseen paneelitehdaskonseptiin.
Saloon kehitettiin automaatiolinjasto, koska kilpailussa Kiinan alhaisille palkoille pärjää vain laittamalla koneet töihin.
– Aasiassa on jääty vanhaan teknologiaan. Itsekin olen siellä tehtaissa käynyt ja nähnyt, miten paljon siellä tehdään käsityötä.
Tuotantolaitteet ovat omaa suunnittelua yhtä kennojen juottamiseen tarvittavaa konetta lukuun ottamatta.
– Minä uskon, että me olemme automaatiossa aika paljon edellä muita, Anu Areva sanoo.
Uusi tehdaslinja otettiin käyttöön vajaa vuosi sitten. Homma toimii ja paneelikauppa käy. Myös itse tuotantolinja on Salo Solarin tuote. Niitä on tarkoitus myydä.
– Vielä ei ole kauppoja tehty, mutta keskusteluja käydään vilkkaasti. Näyttää siltä, että ovi sinne ei ole vain raollaan, vaan se on jo enemmän auki.
Seuraako tästä uusia investointeja ja työpaikkoja Saloon?
– Kyllä tulee, lupaa Anu Areva.
Paneelit kasataan kennoista ja lasista
Aurinkopaneelien valmistus on kokoonpanoa. Keskeisin artikkeli on kenno. Piikennoja tuodaan Saloon Taiwanista.
Kennot juotetaan alustaan ja asennetaan lasin alle alumiinikehikkoon. Lasilevyt ostetaan Saksasta.
– Lasia menee niin paljon, ettei Suomesta löydy valmistajaa, Anu Areva sanoo.
Eri osasten yhteenosopivuus ratkaisee tuotteen laadun, joka tällä alalla tarkoittaa kestävyyttä ja tehokkuutta. Sähkön tuoton kannalta on oleellista, miten kennot liitetään.
– Meidän juotosaineet tulevat Porista ja ne ovat maailman ykkösiä. Jos juotosaineet eivät ole hyvät, niin paneelille ei pysty tuottoa lupaamaan.
Auringon kanssa koko ikä
Anu Arevalle aurinkoenergia tuli tutuksi jo lapsuudessa. Hänen isänsä, yrittäjä Lasse Areva nikkaroi aurinkopaneelien kanssa jo 1970-luvulla.
– Muistikuvassani mökillämme oli pieni paneeli ja siitä saatiin sitten vähän mustavalkoiseen telkkariin virtaa, jotta nähtiin lastenohjelmia veljeni kanssa.
Anu ja hänen veljensä Esa Areva ovat työskennelleet “auringon kanssa” koko ikänsä. Aurinkopaneeleja asennettiin aluksi Turun saaristossa mökkien sähköistykseen ja he aloittivat paneelien maahantuonnin.
Nopeasti he huomasivat, että laatueroja löytyy.
– Yhdessä toisen yrittäjäperheen eli Jokisten kanssa päätettiin, että valmistetaan itse aurinkopaneelit. Sitten tiedetään mitä myydään, Anu Areva kertoo tuotantoidean synnystä.
Auringosta otetaan sähköä entistä enemmän
Esa Areva on emoyhtiö Solar Finlandin hallituksen puheenjohtaja. Konsernissa on Salo-aurinkopaneeleita ja tuotantolinjoja valmistavien yhtiöiden lisäksi aurinkosähköjärjestelmien suunnitteluun ja asennukseen erikoistunut, sekä aurinkosähköä myyvä yhtiö.
Solar Finland -yhtymän liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Salo Techin eli tuotannon osuus siitä on reilut kaksi miljoonaa.
Salon aurinkofirmat työllistävät yhteensä noin 40 työntekijää. Asennusten ollessa vilkkaimmillaan määrä nousee lähemmäs 60:tä.
Tehtaalla on yhdessä vuorossa seitsemän työntekijää ja tuotantoa on ollut 1–2 vuorossa. Vuonna 2019 paneeleita valmistui yli kuuden megawatin verran. Suomen myynnin ohella vientiä on ollut ennen Thaimaan kauppoja Baltian maihin ja Etelä-Eurooppaan.
Aurinkosähköpaneelit olivat 2010-luvulle saakka pääasiassa 12 voltin akkuihin kytkettäviä mökkijärjestelmiä. Sähköverkkoon invertterillä kytkettävien paneelien yleistyminen on ollut nopeaa.
Vuonna 2015 aurinkoenergian kapasiteettia oli 8 MW. Vuonna 2019 Suomessa aurinkopaneeleja oli käytössä jo noin 200 MW.
– Tänä vuonna asennetaan lisää noin 100 megawattia, arvioi professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Paneelit ovat enimmäkseen tuontitavaraa.
Esimerkiksi maatalousyrittäjien ja muiden yritysten saama tuki on lisännyt kiinnostusta isompien kokonaisuuksien hankintaan. Samalla maavoimalat ovat yleistyneet.
Kiinnostus aurinkosähköön on kasvanut myös, kun kestävyysajattelu on tullut liiketoiminnan arvoksi.
Jos ennusteet toteutuvat, Suomessa kulutettavasta sähköstä tuotetaan yksi prosentti aurinkovoimalla vuonna 2022.