Koodaripula. Sana on varmasti tuttu, jos on viime vuosina vilkaissut talousuutisia tai edes otsikoita. Koodarien puutteen arvioidaan uhkaavan talouskasvua. Töitä riittäisi joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 000 osaajalle.
Koodaripulaan vastatakseen valtio on investoinut miljoonia euroja täydennyskoulutuksiin, joiden avulla alanvaihtajat voivat täydentää osaamistaan ohjelmointiopinnoilla.
Yritykset taas järjestävät muutaman kuukauden mittaisia koulutuksia, joiden jälkeen on mahdollista työllistyä ohjelmointialalle.
Silti kaikki kouluttautuneet eivät löydä töitä. Alan ammatillisen perustutkinnon suorittaneista hieman alle kolmannes oli vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä. Tuoreimmat tilastot ovat tosin vuodelta 2019 eli luku kertoo vuonna 2017 valmistuneista datanomeista.
Yksi selitys on se, että mikään tutkinto ei yksinään riitä ohjelmointitöitä hakevalle. Käytännön osaamisesta tulee olla näyttöjä.
Koulutusta ei edes tarvitse, jos osoittaa osaamisensa muuten
Ohjelmistotalo Vismassa kaikki koodarin töitä hakevat tekevät koodaustehtävän, jolla osaamista kartoitetaan, sanoo henkilöstöjohtaja Ari Hyvönen.
Datanomin koulutuksella ei jää jonon hännille ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tutkinnon hankkineen taakse, hän vakuuttaa.
– Ilman ammatillista koulutustakin henkilö voidaan palkata, jos osaamisen voi muuten osoittaa, hän sanoo.
Hyvänen uskoo, että datanomi oppii koulussa samoja teknologioita ja ohjelmointikieliä, joiden osaamista yritykset työpaikkailmoituksissa kertovat hakevansa. Se ei kuitenkaan yksinään riitä.
Ohjelmistokehittäminen on usein projektityötä tiimeissä.
– Projektityöskentely ja opinnoissa opitun soveltaminen käytännössä, sen kun pystyy näyttämään, niin varmasti auttaa työllistymisessä, Hyvönen muistuttaa.
Projektityökokemusta voi kartuttaa esimerkiksi opintojen ohella kesätöissä tai harrastuneisuudella.
– Monella, jolla ei ole työkokemusta, on jokin harjoitustyö, esimerkiksi demo itse suunnitellusta ja toteutetusta ohjelmistosta, jota voi käyttää käyntikorttina työnantajalle.
Kilpailu erityisesti aloittelevien ohjelmistosuunnittelijoiden paikoista on kovaa. Visman juniorikoodarihaussa vuosi sitten oli Hyvösen mukaan yli 400 hakijaa, jotka olivat joko vastavalmistuneita tai opintojen loppusuoralla. Heistä puolella oli yliopisto-opintoja.
Kisa työpaikoista on kova
Alle parikymppinen datanomi vähäisellä työkokemuksella voi joutua tiukkaan kisaan työpaikoista, kun vastassa on ammattikorkeakoulusta valmistunut kilpakumppani. Ylemmän tutkinnon tehneillä on yksinkertaisesti ollut jo useampi kesä aikaa kerätä esimerkiksi laaja-alaisempaa projektiosaamista, Hyvönen sanoo.
19-vuotiaan Sakari Marttosen piti jo valmistua datanomiksi, mutta pari kurssia on vielä kesken. Valmistuminen Business Collegesta Helsingistä häämöttää parin kuukauden päässä.
– Elämässä on niin paljon kaikkea! Aika on kortilla, kun tekee kolmea työtä.
Opiskelijan kolmesta työstä kaksi on ravintola-alalla, jolla hän on työskennellyt jo kaksi vuotta. Kolmas työ on omassa yrityksessä, jonka kautta hän tekee verkkosivuja Wordpress-ohjelmistolla.
– Yritys on nyt vähän jäissä, yhden asiakkaan kanssa on vielä projekti päällä.
Valmistumisen jälkeen Marttosta odottaa kesällä alkava varusmiespalvelus. Sen jälkeistä elämää koskevat suunnitelmat ovat vielä auki. Hän arvelee saavansa esimerkiksi it-tukihenkilön töitä, mutta muutkin käyvät.
– Mikä vain oman alan työ, että saa kokemusta. Pari vaihtoehtoa on, joiden kanssa olen jo alustavasti puhunut.
Koodaajana palkka voisi olla parempi, ja työajat joustavat. Jos koodarin töihin mielii, täytyy omasta yrityksestä ja työkokemuksesta huolimatta opiskella lisää, hän arvioi.
– Sitten pitää vain harjoitella lisää vapaa-ajalla. Kun osaa alkeet, niin on helppo oppia lisää, Marttonen sanoo.
Yrityksensä toimintaakin Marttonen voisi jatkaa.
– Se on reitti onneen, koska saa itse päättää elämästään silloin täysin, Marttonen sanoo.
Monella Marttosen opiskelukavereista on tavoitteena jatkaa opintoja heti valmistumisen jälkeen. Myös Marttosen mukaan se on varteenotettava vaihtoehto, kunhan työkokemusta on ensin kertynyt.
Kokeneenkin koodarin pitää oppia koko ajan uutta
Uuden oppiminen jatkuvasti onkin tarpeen, sillä tietotekniikka-ala muuttuu niin nopeasti, että kokeneenkin koodarin täytyy koko ajan opiskella lisää.
Se näkyy myös perustutkinnon tasolla. Aikoinaan matkapuhelimia valmistaneella Nokialla oli alihankkijoita Suomessa, ja sen tarpeisiin alettiin kouluttaa ICT-asentajia. Tänä vuonna alan ammatillisen perustutkinnon vaatimukset laajentuvat. Sekä ICT-asentajan ja datanomin tutkintonimikkeet jäävät historiaan.
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon Business College Helsingissä suorittavat ovat tulevaisuudessa IT-tukihenkilöitä ja ohjelmistokehittäjiä, kertoo koulutuspäällikkö Miikka Merikanto.
Tutkintoja uudistetaan työnantajien toiveiden suuntaan, joten pelkkä ohjelmoinnin osaaminen ei riitä, Merikanto sanoo.
– Nykyisin työskennellään moniammatillisissa tiimeissä hyvin itseohjautuvasti. Sen lisäksi että pystyy tekemään ohjelmistokehitystä, pitää ymmärtää liiketoimintaa ja keskustella erilaisten ihmisten kanssa.
Uudessa ohjelmistokehittäjän tutkinnossa opiskellaan siis myös vuorovaikutustaitoja ja projektinhallintaa. Business College Helsingissä näitä on opetettu jo aiemminkin, mutta nyt ne tulevat valtakunnallisesti tutkintovaatimuksiin.
Silti koodarin työhön pääsy vaatii melkein aina opiskelijan omaa harrastuneisuutta tai kiinnostusta panostaa kielen tai teknologian opiskeluun.
Perustutkinnosta valmistuneille sopivat työpaikat ovat Merikannon mukaan todennäköisemmin pienten ja keskisuurten yritysten sisäisessä ohjelmistokehityksessä kuin suurissa ohjelmistotaloissa.
Kun on saanut näissä kokemusta, voi hakea suurempiin ohjelmistokonsultointiyrityksiin. Harvoin niihin mennään suoraan nuorten perustutkintokoulutuksesta, Merikanto sanoo.
Kaikki voivat oppia ohjelmointia, mutta kaikki eivät opi sitä niin, että he voisivat tehdä sitä työkseen, hän sanoo.
– Pulaa on vaativaa ohjelmointia tekevistä, Merikanto sanoo.
Se vaatii roolista riippuen joko abstraktia ajattelua ja matemaattis-loogista päättelykykyä tai modernien teknologioiden hyvää hallintaa ja visuaalista silmää.
Koodaripula tarkoittaa pulaa kokeneista koodareista
Koodaripulassa onkin siis hänen mukaansa kyse siitä, että yrityksiin tarvittaisiin kokeneempia osaajia, jotka osaavat juuri oikeita teknologioita tai -kieliä, ymmärtävät liiketoimintaa ja osaavat puhua niin työkavereiden kuin tekniikasta ymmärtämättömien asiakkaiden kanssa.
Business College Helsingin rehtori Antti Loukola toivoisi alalle enemmän moninaisuutta. Edelleen opintoihin suoraan peruskoulusta tulevista valtaosa on poikia. Aikuiskoulutuksessa naisten määrä on onneksi suurempi.
– Osaamista tarvitaan monilla aloilla, esimerkiksi hyvinvointipalveluissa ja sosiaali- ja terveysaloilla, Loukola sanoo.
Loukolan mielestä työnantajat keskittyvät liikaa korkeakoulututkinnon suorittaneisiin hakijoihin. Osaksi se voi johtua ammatillisen koulutuksen viime vuosina saamasta huonosta maineesta, hän arvioi.
– Mielikuva ammatillisesta koulutuksesta ei ole kovin hyvä. On koettu, että ammattikoulutuksen reformi ei ole onnistunut, se on luonut kuvaa, että siellä ei synny osaamista. Osa voi pitää paikkansakin, mutta ei pitäisi yleistää.
Lue lisää: