Sastamalalainen Jari Anttila ehti viettää kumipyörillä ja rekan ratissa 36 vuotta, kunnes työ alkoi tuntua liian kovatahtiselta. Jatkuvasti kasvava kiire ja loputtomat yöt muualla kuin kotona saivat miehen miettimään alan vaihtamista.
Keskustelut alueen eläinlääkäreiden kanssa vahvistivat Anttilan suunnitelmia tehdä itselleen työpaikka omaan kotipihaan. Kun vaimokin näytti vihreää valoa pieneläintuhkaamon perustamiselle, oli ryhdyttävä sanoista tekoihin. Pieneläintuhkaamo Kotimetsä aloitti toimintansa tammikuussa, vaikka kysyntää kokeneelle ajomiehelle olisi vielä ollut.
– Arvelin, että tässä työssä voi jaksottaa itse omaa tekemistään ja toisaalta on rauhallista. Pidän ihmisten tapaamisesta, ja tämä on tärkeä palveluammatti, kuvailee Anttila odotuksiaan työtä kohtaan.
Hän hakee tuhkattavia eläimiä eläinlääkäreiltä ja kotoa. Eläimen voi myös tuoda itse tuhkaamolle ja jättää siellä rauhassa viimeiset hyvästit.
Pirkanmaalla on Anttilan tuhkaamon lisäksi kaksi lemmikkieläintuhkaamoa. Koko maassa on muutamia kymmeniä. Vielä viitisen vuotta sitten tuhkaamoiden laskemiseen riittivät sormet ja muutama varvas, mutta nyt niiden määrä on jopa kaksinkertaistunut.
– Kyllähän lemmikit ovat ihmisille hyvin tärkeitä. Ehkä juuri siksi tuhkauksille on kysyntää, arvelee Anttila syyksi tuhkauksen kasvaneeseen suosioon.
– Kerrostalossa asuneiden lemmikkien hautaaminen voi olla haasteellista, joten tuhkaaminen on hyvä vaihtoehto, pohtii Anttila.
Pieneläintuhkaamo Kotimetsässä lähes kaikki eläimet poltetaan yksitellen, jolloin jokaisen tuhkat saadaan erikseen talteen.
– Moni haluaa sirotella lemmikin tuhkat tutuille lenkkipoluille tai mökkimaastoon, Anttila kertoo.
Eläimen tuhkan sirottelusta tai hautaamisesta ei ole samanlaisia määräyksiä kuin ihmisvainajan tuhkan sijoittamisesta, joten paikan valitseminen on omassa harkinnassa.
Tuhka palautuu omistajalle uurnassa tai puuvillapussissa, jonka voi haudata maahan sellaisenaan. Uurnan valinnassa tärkeintä on kauneus.
Kohtaamiset lemmikkien omistajien kanssa ovat usein herkkiä, mutta myös lohdullisia.
– Ne ovat surullisia, mutta toisaalta helpottaviakin tilanteita. Ajatellaan, että eläin ei tunne enää kipua, kuvailee Anttila omistajien tapaamista.
Hän kertoo myös kuulevansa paljon tarinoita lemmikeistä niiden elämän ajalta.
Jari Anttila on ehtinyt pitää tuhkaamoa vasta kuukauden verran, mutta varauskirja on täyttynyt hyvään tahtiin. Kokemus työstä on ollut positiivinen.
–Työ on osoittautunut ihan mukavaksi, eli en voi moittia yhtään. Päivät ovat olleet ihan sopivan mittaisia, ja illalla on jäänyt aikaa myös perheelle.
Anttilan ajatus työelämän rauhoittamisesta näyttää siis toteutuvan. Hän ei halua kasvattaa toimintaa yhtään sen enempää, kuin mitä leipään ja laskujen maksamiseen tarvitsee.
Lue lisää: