Tapasin Emilia Kujalan ensimmäisen kerran viime keväänä. Olin sopinut hänen kanssaan haastattelun kiireiseen saumaan. Kujala on kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi. Hän oli lopettanut juuri häpeän tunteeseen liittyvän koulutuksen Kuopiossa.
Kävi kuitenkin niin, että onnistuin poistamaan kiireissäni tekemäni haastattelun ja kaikki materiaali katosi bittiavaruuteen.
Hävetti. Jouduin paljastamaan Kujalalle, mitä oli tapahtunut.
Onneksi sain alkuvuodesta mahdollisuuden tehdä haastattelun uudelleen. Puhuimme siitä, miksi inhimillinen moka saa tuntemaan niin voimakasta häpeää. Keskustelun voi kuunnella Yle Areenassa.
Häpeältä suojaudutaan usein haitallisin keinoin
Häpeää tutkinut ja Häpeä-kirjan kirjoittanut Kujala kertoo, kuinka voimakas häpeän tunne on.
– Se lamaannuttaa.
Samaan aikaan tai välittömästi lamaantumisen jälkeen syntyy halu mennä piiloon, paeta paikalta tai taistella. Ikävästä häpeän tunteesta on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti.
On tyypillistä, että ihmisellä on jonkinlainen vahva mekanismi häpeän varalle. Mekanismit voivat myös ketjuuntua.
Kujalan mukaan ihminen saattaa reagoida häpeään hyökkäämällä toisia kohtaan, jonka jälkeen hän kokee syyllisyyttä omasta käytöksestään ja jopa rankaisee itseään sen takia.
– Kun tunnistaa, mikä mekanismi itsellään on käytössä, voi käytöstään muuttaa, Kujala sanoo.
Piiloutuminen toisilta ihmisiltä on nykyään helppoa, koska missä vain voi uppoutua oman puhelimen sisältöön. Ihminen voi piiloutua myös itseltään uppoutumalla työhön, liikuntaan tai päihteisiin.
Taisteleva, hyökkäävä reagointi häpeään näkyy lähisuhdeväkivallassa, mutta hyökkäys voi olla myös hienovaraisempi. Yksi esimerkki tästä on huumorin varjolla tapahtuva sarkastinen ja pottuileva puhe toisille.
Kujalan mukaan hyökkäys voi kohdistua myös itseen, jolloin se voi näkyä esimerkiksi syömishäiriönä. Tällöin ihminen pitää aisoissa omaa häpeäänsä rajoittamalla syömistään ja liikkumalla.
Asiantuntijan neuvo: Tee päinvastoin ja vahvista sitä keholla
On hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten paljon ja milloin tuntee häpeän tunnetta. Onko se aina oikea tunne oikeassa paikassa?
Tuolloin voi tutkailla millainen tunne häpeä on, millaisia reaktioita se aiheuttaa ja millaisia ajatuksia ajattelee itsestään ja muista. Ja jos näyttää sille, että häpeästä on itselle enemmän haittaa kuin hyötyä, tilanteelle voi tehdä jotain.
Kujalan neuvo on, että häpeällisellä hetkellä voi pysähtyä ja toimia tietoisesti omaa mekanismiaan vastaan.
Jos häpeissään haluaa paeta paikalta ja piiloutua, voi toimia päinvastoin ja tunnustaa häpeävänsä. Itseään voi vielä vahvistaa näissä tilanteissa, kun ymmärtää, miten kehollisia tunteet ovat.
Häpeää tuntiessaan vaipuu helposti kasaan ja pälyilee ympäristöään. Kujalan mukaan kannattaa toimia toisin.
– Laittaa jalat vahvasti lattiaa vasten, suoristaa selän, nostaa pään pystyyn ja katsoo toista ihmistä silmiin, Kujala neuvoo.
Samalla voi hakea itsestään häpeän vastatunnetta, eli myötätuntoa.
Kujala muistuttaa vielä, ettei häpeän tunne aiheuta pelkästään negatiivisia asioita ihmisen elämään.
– Sillä on tehtävänsä, kun ihminen sopeutuu ympäristöönsä ja toimii yhdessä toisten kanssa, Kujala sanoo.
Haluatko päästä eroon liiallisesta häpeästä? Millaisia keinoja olet käyttänyt?
Aiheesta voi keskustella 24.2. klo 23.00 saakka.
Lue myös:
Väärä häpeän tunne eristää muista ihmisistä – nujerra se näillä keinoilla