Kokkolalaisen JP Turkiksen omistaja, Pan Jianping on pettynyt mies. Hän kertoo Yle Österbottenin haastattelussa joutuneensa pakkoratkaisun eteen. Kettujen lopettaminen on aloitettu tarhalla viime maanantaina 17.2.2020.
– Emme enää pysty ruokkimaan kettuja, koska kukaan ei halua myydä meille rehua, Pan Jianping sanoo.
Alunperin 2500 siniketun oli määrä lähteä elävinä siitoseläimiksi miehen Kiinan tarhalle tammikuussa 2020.
Kolme suomalaista turkiseläinten kasvattajayhdistystä sai viennistä vihiä ja päätyi järjestämään protestin. Yhdistysten mukaan siitoskettujen viennillä tuhotaan satojen vuosien kasvatustyö Suomessa, ja heikennetään alan jo ennestään heikkoa kannattavuutta.
Satakunta turkistarhaajaa ja iso kohu eivät estäneet kettujen lähtöä. Eläinten kuljettaminen liettualaisrekisterissä olevilla autoilla Helsinki–Vantaan kentälle peruuntui EU:n kuljetussäännön vuoksi. Ulkomaiset rekat eivät saa tulla tyhjinä Suomeen tekemään ajokeikkaa.
Ketut jäivät Kokkolan Vittsariin.
Kiinalaiset kokevat, että heitä syrjitään
Pian kuljetusselkkauksen jälkeen kruunupyyläinen turkisrehun valmistaja Terjärv Frys irtisanoi rehusopimuksen JP Turkiksen kanssa. Rehuvalmistaja perusteli irtisanomista sillä, että kiinalaistarhaaja ei ole saanut Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sertifikaattia hakemuksestaan huolimatta.
Kun tarha ja rehuyritys solmivat sopimuksen vuosi sitten, kiinalaistarhaaja oli juuri hakemassa sertifikaattia. Sen myöntävä Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto vastustaa myös elävien kettujen vientiä maasta.
Rehutoimitukset päättyivät kiinalaisomisteiselle tarhalle 7.2.2020. Pan Jianpingin mukaan yhteydenotot muihin rehukeittiöihin eivät auttaneet asiaa. Viimeinen rehuerä loppui maanantaina. Ruokaa ei enää ole, joten ketut lopetetaan.
Pan Jianping ja JP Turkiksen hallituksen jäsen Hui Zheng kokevat, että heitä syrjitään kansallisuuden takia. He kertovat hakeneensa jäsenyyttä Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajien yhdityksestä, mutta hakemus hylättiin.
Yhdistyksen puheenjohtaja Esa Rantakangas kiistää syrjinnän.
– Meillä on paljon ulkomaalaisia jäseniä eli kyse ei ole kansallisuudesta. Syynä on se, ettei säännöissä olevia ehtoja täytetä, Rantakangas sanoo.
Yksi yhdistyksen ehdoista on, ettei eläimiä saa viedä maihin, jotka eivät noudata EU:n eläinten hyvinvointistandardeja. Eläviä kettuja on kuitenkin viety Suomesta säännöllisesti Kiinaan koko 2000 luvun ajan.
700 000 dollarin tappiot peruuntuneesta lennosta
Pan Jianpingin ketut päätyvät nyt nahkoina Kiinaan. Tarhuri odottaa saavansa 80 euroa ketulta.
– Myymme suoraan ostajille, koska saamme paremman hinnan ilman välittäjää.
Tarhuri arvioi tekevänsä kettukohussa kaikkiaan 1,5 miljoonan euron tappiot. Jo pelkästään peruuntunut rahtilento Suomesta Kiinaan teki lompakkoon 700 000 dollarin loven.
– Emme vielä tiedä, kuinka paljon voimme saada summasta takaisin, Pan Jianping sanoo.
Hän kertoo Hui Zhengin välityksellä, etteivät he olleet tietoisia EU:n kuljetuslaista. Asia selvisi vasta poliisien kertomana.
Pan Jianpingin mukaan heidän on ollut mahdotonta löytää kotimaisia kuljetusyrityksiä, jotka suostuisivat kuljettamaan eläviä kettuja. Siksi ajoon palkattiin liettualainen firma.
Kolme suomalaista tarhaajien yhdistystä halusi ostaa ketut elävinä, mutta kauppa kaatui hintaan. Suomalaisten mielestä 300 euroa ketusta oli liian paljon tämän hetken markkinatilanteessa.
JP Turkis jatkaa
Pan Jianping ei ole hankkiutumassa eroon Kokkolan tarhasta.
– Päinvastoin, voimme jopa laajentaa ensi vuonna, hän kertoo Yle Österbottenin haastattelussa.
Pan Jianping osti tilan Kokkolasta vuonna 2016. Mies omistaa kettutarhan myös Munsalassa Uudessakaarlepyyssä. Siellä on pieni rehukeittiö, jota on tarkoitus laajentaa kesällä 2020.
– Yritämme rakentaa, että voimme tehdä enemmän omaa rehua.
Tarhuri haluaisi yhteistyötä suomalaisten turkistarhaajien kanssa. Miestä kiinnostaa tyhjille jääneiden maatilojen vuokraaminen, sekä uusien jalostuskettujen hankinta.
– Kiinassa työvoimakustannukset ovat alhaiset ja Suomessa kettujen käsittely on hyvää. Siksi meidän pitäisi tehdä yhteistyötä. Toivomme parasta kaikille, sekä suomalaisille että kiinalaisile tarhaajille.
Artikkeli perustuu Yle Österbottenissa julkaistuun Anna Kurténin kirjoittamaan verkkojuttuun.
Artikkelia korjattu 21.2.2020 klo 10:20: Eläinten kuljettamiseen tarkoitetut rekat olivat liettualais-, eivät latvialaisrekisterissä, kuten jutussa aiemmin todettiin.