Torstaina puoli neljän aikaan aamuyöllä Kainuun taivas kirkastui, kun meteoroidi syöksyi valtavalla vauhdilla avaruudesta maan ilmakehään.
– Heräsin yöllä 3:34 ja menin olohuoneeseen. Aloin miettiä onko täysikuu, mutta maisema oli kuin armeijan valoraketilla valaistu. Sitten näin miten varjot alkoivat liikkua ja lopulta tuli taas pimeä, kuvailee anonyymi havaitsija Ursan Taivaanvahdissa.
Alkuillasta toinen tulipallo valaisi taivasta Keski-Suomessa.
– Oltiin kokoontumassa keskustassa kun valoilmiö lensi taivaalla häntineen, kesti ehkä 3–5 sekuntia ja "räjähti" näkymättömiin, mielestäni kohden pohjoista, oli tosi kirkas, kerrotaan Äänekoskelta tehdyssä havainnossa Ursan Taivaanvahdissa.
– Luulin ensin tähdenlennoksi taivaalla, mutta sitten näkyi vaaleanvihreä kirkas räjähdys ja ilmiö hävisi sen jälkeen nopeasti, kuvaillaan samaa tulipalloa havainnossa Petäjävedeltä.
Ursan Tähdet ja Avaruus -lehden verkkosivujen mukaan Kainuun tulipallon rata kulki Suomussalmen tienoolla itäkoilliseen.
Vielä ei ole tietoa, putosivatko tulipallosta mahdollisesti maahan asti päätyneet meteoriitit Suomeen vai Venäjälle.
Keski-Suomessa lentäneestä tulipallosta Tähdet ja Avaruus -lehti kertoo, että alustavien mallinnusten mukaan meteori lensi Kyyjärven paikkeilla ja paloi miltei kokonaan ilmakehässä.
– On mahdollista, että siitä jotakin tuli maahan saakka, koska tulipallon nopeus oli verraten hidas ja havaintoja on melko matalalle asti, vaikka taivas ei aivan tumma ollutkaan, sanoo Ursan Meteoriryhmän yhteyshenkilö Jaakko Visuri.
Loistaa korkealla ja näkyy kauas
Tulipallot loistavat kymmenien kilometrin korkeudella, eli ne näkyvät kauas. Torstain tulipallojen ensimmäiset havainnot ovat noin 80 kilometrin korkeudelta, ja viimeiset noin 30 kilometristä.
– Esimerkiksi aamuyön tulipallosta on Ursan Taivaanvahdissa havaintoja Kuusamosta Ahvenanmaalle, Visuri sanoo.
Nyt näkyneet tulipallot olivat meteorien mittapuulla hitaita, alustavien arvioiden mukaan molempien nopeus oli niiden saapuessa ilmakehään noin 16 kilometriä sekunnissa.
– Osittain siksi tulipallot kestivät melko kauan, ensimmäinen noin kahdeksan sekuntia ja toinenkin noin kuusi sekuntia, Visuri sanoo.
Samasta päivästä ja nopeudesta huolimatta tulipalloilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
– Aamuyön tulipallon rata kertoo, että se on peräisin läheltä maan rataa. Illan tulipallon lähtöpaikka on vielä hieman epäselvä, mutta se on vähintäänkin asteroidivyöhykkeellä, sanoo Visuri.
Asteroidivyöhyke sijaitsee Marsin ja Jupiterin ratojen välissä.
Tulipallo on kirkas tähdenlento
Tulipalloksi kutsutaan poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja, jotka ovat kirkkaampia kuin Venus. Tähän kirkkauteen saattaa riittää jo sormenpään kokoinen avaruuskivi, mutta sellainen saattaa myös jäädä tavalliseksi tähdenlennoksi.
Näyttävämmät tulipallot ovat suurempien kappaleiden aiheuttamia. Kun kilojen tai kymmenienkin kilojen painoinen kappale syöksyy avaruudesta ilmakehään jopa yli 50 kilometrin sekuntinopeudella, ilmakehän kitka kuumentaa ja sulattaa kappaleen hehkuvan kirkkaaksi.
– Yleensä jos tulipallosta päätyy jotain maahan saakka, se on alun perin ollut yli kymmenen kilon painoinen, sanoo Visuri.
Tulipallo sammuu yleensä viimeistään parinkymmenen kilometrin korkeudella maasta, kun kitka on hidastanut kappaleen nopeutta. Tulipallo loistaa monesti vain muutaman sekunnin, mutta saattaa taivaltaa sinä aikana satoja kilometrejä.
Loisteen sammuttua avaruuskivi saattaa jatkaa matkaansa pimeänä vielä pitkään, sillä sen nopeus mitataan edelleen kilometreinä sekunnissa.
Kiven tai sen osien vauhti hidastuu edelleen aina vapaaseen pudotukseen saakka.
Maahan asti päässeet kappaleet ovat meteoriitteja. Niiden löytämistä maasta vaikeuttavat maasto-olosuhteet sekä se, että viimeisten parinkymmenen kilometrin pudotuksen aikana myös tuulet vaikuttavat kappaleen lentorataan.
Meteoriitit kiinnostavat tutkijoita, koska niiden avulla saadaan tietoa aurinkokunnasta sekä mahdollisesti myös siitä, mistä meteoriitti on peräisin.
Ursakin toivoo saavansa tulipalloista lisää havaintoja Taivaanvahti-palvelunsa kautta.