"Ongelmien keskellä voi olla lohdullista tiedostaa, että intuition näkökulmasta mahdottomia ongelmia ei ole. On vain kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja."
Näin kirjoittaa 12 vuotta intuitiota tutkinut Asta Raami uusimmassa kirjassaan Intuitio3. Raamin mukaan tarvitsisimme tänä päivänä yhä enemmän intuitiivista ajattelua, koska on yhä enemmän ongelmia, joiden ratkaisemiseen ei riitä pelkkä päättelevä äly.
Päättely, analysointi, asiantuntemus ja kokemus auttavat monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Mutta maailmanlaajuisten viheliäisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa vanhat keinot eivät enää riitä, Raami sanoo.
– Ei riitä, että päätellään vain vähän enemmän tai paremmin. Kenelläkään ei ole kokemusta siitä, miten ilmastonmuutos ratkaistaan. Tarvitaan lisäksi jotain muuta, mikä löytyy intuition eli sisäisen tietämisen alueelta.
Raamin mukaan on todennäköistä, että ratkaisun avain löytyy suunnasta, jota emme ole osanneet edes ajatella, tai ideasta, joka näyttää aluksi järjettömältä. Näin ovat syntyneet monet maailmaa mullistaneet keksinnöt kautta aikain.
Intuitiota vähätellään, päättelyä ylikorostetaan
"Keskittyminen pelkkään päättelyyn on kenties kaikkien aikojen järjettömintä haaskausta" Raami toteaa kirjassaan.
Tämän hetkisen näkemyksen mukaan ihmisen ajattelussa on kaksi järjestelmää: järjestelmä 1 eli intuitio sekä järjestelmä 2 eli tietoinen päättely.
Raamin mukaan intuitio on ylivertainen esimerkiksi silloin, kun päätöksen tekemiseen on joko liikaa tai liian vähän tietoa tai kun ratkaisu täytyy löytää lyhyessä ajassa.
Intuitiojärjestelmä pystyy käsittelemään huomattavasti enemmän informaatiota kuin tietoinen päättelevä äly. Intuitiojärjestelmän tehtävä on suodattaa jättimäistä tietovirtaa ja poimia ihmiselle mahdollisesti tärkeitä signaaleja. Järjestelmä 2 fokusoi, jäsentää ja vertailee tietoja.
Raamin mielestä tärkeintä olisi oppia yhdistelemään näitä kahta ajattelun muotoa. Intuitiolla keksitään ja päättelyllä todistetaan. Tällä hetkellä intuitiota kuitenkin vähätellään ja päättelyä ylikorostetaan, Raami sanoo.
– Sivuutamme koko intuition potentiaalin epäluotettavana tai hörhönä, fiilispohjaisena tietona, vaikka kaikki tutkimukset, joita nerojen ja nobelistien ajattelusta on tehty, kertovat siitä, että intuitiojärjestelmästä nousee ne kaikkein parhaimmat, täysin uudet ideat.
Raamin mukaan intuition potentiaalia ei nähdä, koska sitä verrataan päättelyyn ja arvioidaan samoilla kriteereillä. Intuitio toimii ihmislogiikan ulottumattomissa.
Myös sosiaalinen kontrolli estää ihmisiä hyödyntämästä intuitiota enemmän. Ihmiset pelkäävät sitä, mitä muut heistä ajattelevat.
– Tavat, joilla keksijät saavat tietonsa, haastavat meidän mielen turva-aluetta. Esimerkiksi Leonardo da Vinci oli keksijänä halveksittu, koska hänen tietonsa ei perustunut kirjaviisauteen, Raami muistuttaa.
Miten intuitiota voi oppia hyödyntämään?
"Usein ajatellaan, että intuitio on päähän pälkähtävä oivallus. Ja onhan se sitäkin. Mutta intuitio on kaksisuuntainen kanava. Sen kautta on mahdollista vastaanottaa ja hakea tietoa."
Kaikista ei ole keksijöiksi, mutta intuitiosta on paljon apua ihan tavallisessa arkielämässä. Raamin mukaan ensimmäinen askel intuition hyödyntämiseen on ymmärtää, että meillä on kaksi ajattelun järjestelmää ja ne toimivat yhdessä. Tietoisessa päättelyssä ihminen tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta, mutta intuitiossa ihminen vain tietää osaamatta selittää miten.
Intuition käyttäminen vaatii erityisesti erottelun taitoa. Intuitio ei ole sama asia kuin tunne tai mielikuvitus. Ja intuitio voi olla myös väärässä, samaan tapaan kuin päättelykin voi johtaa virheisiin, jos esimerkiksi faktat eivät ole kunnossa.
– Tyypillisesti voimakas pelko tai rakastuminen ovat pahimmat intuition vinouttajat. Silloin meillä on ikään kuin sidos jonkin suuntaan, Raami kuvailee.
Raamin mukaan kehotuntemukset ovat hyviä intuition tunnistamisessa, sillä kehoa on vaikea manipuloida. Kehotuntemuksia voivat olla esimerkiksi kylmät väreet ja vatsanpohjan tuntemukset. Intuitioon liittyy usein myös rauhallisuus, intuition osoittama suunta tuntuu hyvältä.
Oleellista on tavalla tai toisella hiljentää ajattelua, sillä se edesauttaa oivallusten syntymistä. Levollisen mielen avulla saamme mahdollisimman paljon ajattelun kapasiteettia käyttöön.
Toisille toimii lenkkeily tai kävely metsässä, toisille mekaaninen käsillä tekeminen, kuten neulominen tai imurointi. Myös esimerkiksi meditointi tai pitkä kylpy voivat rauhoittaa levottoman mielen.
– Kun mieli on rentoutunut, meidän analyyttinen järjestelmä 2 ei ole haukkana vahtimassa, onko idea hyvä tai moittimassa, että nyt olet kyllä tosi typerä, Raami sanoo.
Ratkaisu ongelmaan voi löytyä myös unessa tai unen ja valveen rajamailla. Ennen kaikkea tarvitsemme rohkeutta nähdä uusia vaihtoehtoja ja näkökulmia, Raami toteaa.
– Intuitio tarjoaa meille signaaleja. Jos olemme hereillä signaaleille, voimme saada niistä vihjeitä, jotta pääsemme käyttämään paremmin päättelevää älyämme.
Raami antaa esimerkin rekrytointitilanteesta. Työnhakija voi olla kaikin puolin juuri sopiva, mutta silti rekrytoijalle herää tuntemus, että jokin ei täsmää. Pelkkää tunnetta ei voi käyttää perusteena hakijan hylkäämiseen, mutta tunne voi ohjata rekrytoijaa tekemään tarkempia havaintoja ja esittämään parempia kysymyksiä. Näin taustalla oleva mahdollinen epäsopivuus voi tulla paremmin esiin.
Lasten intuition tukeminen voi tuottaa uusia visioita tulevaisuudessa
"Ehkä joskus tulevaisuudessa muistamme tämän järjettömänä aikakautena, jolloin kaikille opetettiin samat asiat. Kun ei vielä ymmärretty, että opettamalla eri asioita ja tiedon välisten siltojen rakennustaitoa saisimme valjastettua ihmiskunnan todellisen joukkoälyn käyttöön."
Asta Raami alkoi tutkia intuitiota vuonna 2008. Väitöskirjansa intuition hyödyntämisestä hän teki Aalto-yliopistossa vuonna 2015 ja vuotta myöhemmin hän julkaisi ensimmäisen tietokirjansa aiheesta.
Uusimmassa teoksessaan hän tarkastelee keksijöiden mielen sisäisiä prosesseja, jotka ovat saaneet hänet itsensäkin oivaltamaan uusia asioita intuitiosta.
Vaikka intuitio jää yhä päättelevän yhteiskunnan jalkoihin, on moni asia mennyt vuosien aikana eteenpäin, Raami sanoo. Hänen aloitteestaan intuitiivinen ajattelu yhtenä tietämisen tapana lisättiin muun muassa osaksi peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa muutama vuosi sitten.
Raami näkee omaksi tehtäväkseen tuoda tietoa intuition hyödyntämisestä koulumaailmaan ja työyhteisöihin. Tällä hetkellä hän vetää Opetushallituksen rahoittamia koulutuksia opettajille ja rehtoreille.
– Keksijät ovat kyenneet ylittämään sen hetkisen tiedon ja tekemään toimivia prototyyppejä, jotka ovat täysin edellä omaa aikaansa. Ja tämä on se ihmismielen ulottuvuus, joka tällä hetkellä opetuksessa ja kasvatuksessa jää hunningolle.
Raamin mukaan monilla lapsilla on kyky hahmottaa tietoa moniulotteisesti päänsä sisällä, kuten keksijöilläkin. Arvostamalla lasten omia tapoja hahmottaa tietoa, saisimme tulevaisuudessa käyttöömme enemmän tuoreita näkökulmia ja laaja-alaisempaa tietoa, Raami sanoo.
– Yhä enemmän tulee fiksuja lapsia ja nuoria, jotka ovat tosi hereillä. He näkevät eri tarkastelukulmasta, että vanhat jutut eivät toimi ja ovat tosi valmiita uuteen.
Raamin mukaan pienet lapset eivät osaa tarkastella omaa ajatteluaan, vaan tarvitsevat siihen aikuisen tukea. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että lapsille pitää järjestää turvallinen ja hyväksyvä ympäristö, jossa voi avautua ihmettelylle.
– Jos tällaiset lähtökohdat ovat läsnä, lapsi ei tarvitse mitään intuitio-opetusta eikä koko intuitio-sanaa. Kun aikuinen on kiinnostunut lapsen ajattelusta ja haluaa tukea sitä, että lapsi alkaa hahmottaa itse itseään, silloin lapsi uskaltaa puhua, sanoittaa ja havainnoida omia ajatuksiaan.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23.00 saakka. Tervetuloa mukaan!
Lisää aiheesta:
Nosto: Intuitioasiantuntija Asta Raami: Intuitio on tärvelty työelämässä
Prisma Studio: Tiedät vaikka et tiedä tietäväsi - miten intuitiota voi havaita?