Suomessa on yli 80 hiihtokeskusta, joiden rinneturvallisuutta valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Virasto vierailee vuosittain useissa hiihtokeskuksissa tarkastamassa muun muassa rinteiden turvallisuuden, merkinnät ja säännöt.
Tukesin ylitarkastajan Aleksi Latvalan mukaan suurta osaa hiihtokeskuksista on jouduttu viime vuosina huomauttamaan puutteista, muutamille keskuksille on annettu vakavia huomautuksia. Huomautuksia on annettu muun muassa erikoisrinteiden hoidosta.
– Muutaman ensimmäisen valvontavuoden aikana kiinnitettiin paljon huomiota erityissuorituspaikkoihin eli hyppyrien ja reilien suunnitteluun, kuntoon ja ylläpitoon. Yleisimmät puutteet ja huomautukset liittyvät turvallisuusasiakirjaan, sillä tämä lakisääteinen dokumentti ei ihan ole sillä tasolla mitä rinteet, Latvala toteaa.
Ski patrol auttaa onnettomuustilanteissa
Nuori alppihiihtäjä Leevi Leppävuori pitää Pohjois-Suomen rinteitä turvallisina, mutta tarkkana täytyy olla ja huomioida muut laskijat.
– Tietysti pienet lapset, kun he kaatuvat, niin vanhempien olisi hyvä opettaa heille, että rinteen reunalle täytyisi mennä välittömästi. Ihmistä on vaikea nähdä kumpareiden takaa, miettii Pyhätunturille hiihtolomalle Lappiin saapunut Leppävuori.
Ski patrol päivystää Pyhätunturilla aamusta iltaan, se valvoo rinneturvallisuutta ja auttaa pulaan joutuneita. Ski patrolin työntekijä Ville Väkeväinen pysäyttää välillä keskuksen uuden asiakkaan ja antaa tarvittaessa muutamia neuvoja rinteistä ja kylmältä suojautumisesta.
– Kasvot ja varsinkin nenä kannattaa suojata erittäin kovalla pakkastuulella, hän huikkaa ensimmäiseen laskuunsa lähtevälle seurueelle.
Rinneturmissa on kuollut toistakymmentä
Suomen hiihtokeskuksissa sattui viime vuonna yli 2000 rekisteröityä onnettomuutta, joista suurin osa oli venähdyksiä tai pieniä ruhjeita. Pyhätunturilla Lääkäriasema Benessä hoidetaan päivittäin murtumia ja usein vaativammat vammat hoidetaan Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.
– Päivässä meillä on 1–2 tapausta, jossa on kunnon murtuma. Ne teettävät meille kunnolla töitä täällä Pyhällä, laskee Lääkäriasema Benen sairaanhoitaja Laura Elssinen.
Suomessa on menehtynyt rinneonnettomuuksissa 2000-luvun alusta ainakin 11 henkilöä. Viimeisin kuolemaan johtanut tapaturma tapahtui reilu viikko sitten Pyhätunturilla, kun iäkäs mies ajautui hoitamattomalle rinteelle ja menehtyi.
Lähes 40 vuotta alalla työskennelleen Pyhätunturi oy:n rinnetoiminnanjohtaja Jukka Nopasen mukaan rinneturvallisuus on kehittynyt kuitenkin parempaan suuntaan.
– Se on ikävää, että aina jotain tapahtuu. Kyllä nykyisin rinteet ovat kuitenkin paremmassa kunnossa ja välineet ovat parempia, Nopanen sanoo.
Suomalaisilla turvallisuuskulttuuri kunnossa
Suomen hiihtokeskusyhdistys ry:n tilastojen mukaan rinneonnettomuuksien määrät hiihtokeskuksissa ovat vakiintuneet viime vuosina. Kaikkia onnettomuuksia ei aina kuitenkaan pystytä rekisteröimään.
Toiminnanjohtaja Harri Lindfors kehuu suomalaisten turvallisuutta, sillä esimerkiksi kypärä on nykyisin lähes jokaisen suomalaisen päässä alppirinteessä.
– Meidän tutkimusten mukaan 95 prosenttia suomalaisista käyttää kypärää laskettelurinteessä, Lindfors kehuu.
Rinneonnettomuudet vaihtelevat kävijämäärien ja keskusten erikoistumisen mukaan. Suuressa keskuksessa voi sattua loukkaantumisia vähemmän kuin esimerkiksi pienessä, lumilautailuun ja temppurataan erikoistuneessa keskuksessa.
– Tärkeintä on kuitenkin muistaa aina kolmen kohdan sääntö: huomioi olosuhteet, huomioi muut laskijat ja huomioi oma laskutaitosi, kertaa Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors.
Lue myös: