Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Puolustusministeri: Varusmiesten kelpoisuusvaatimuksia voitaisiin höllentää – perinteisen taistelijakoulutuksen rinnalle uusia koulutuslinjoja

Myös Reserviläisliitossa katsotaan, että varusmiesten koulutuspolut voisivat jatkossa olla erilaisia.

Taistelija makaa maassa ja tähtää rynnäkkökiväärillä.
Asevelvollisuutta halutaan kehittää. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Tero Valtanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan lähiviikkoina työnsä aloittava asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva parlamentaarinen työryhmä selvittää muun muassa, voisiko varusmiesten palveluskelpoisuusvaatimuksia uudistaa siten, että palvelukseen voitaisiin hyväksyä hieman nykyistä heikommallakin fyysisellä kunnolla.

Ministerin mukaan nykyiset varusmiehille asetetut palveluskelpoisuusvaatimukset ovat varsin tiukkoja.

– Osa niistä, jotka haluaisivat päästä sisään, eivät pääse suorittamaan asepalvelusta heikon fyysisen kuntonsa vuoksi.

Työryhmän keskeisimpiä tehtäviä on etsiä keinoja siihen, miten Suomen yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalle puolustukselle turvataan riittävän suuri reserviläisten joukko ikäluokkien pienentyessä.

– Samalla tietysti toivon, että hieman suurempi osa nuorista naisista suorittaisi vapaaehtoisen asepalveluksen tulevaisuudessa, Kaikkonen sanoo.

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo olevansa ministerin kanssa samoilla linjoilla.

– Suomessa on ollut niin, että kaikista on yritetty kouluttaa eturivin taistelijoita ja kaikki eivät siihen suinkaan kykene.

Nyberg toteaa, että tämä on turhaa, koska kaikki sodanajan tai rauhanajankaan tehtävät eivät tällaista tasoa vaadi.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan toinen tie riittävän reservin turvaamiseksi on saada nykyistä suurempi osa palvelukseen astuneista suorittamaan palveluksensa loppuun saakka.

Nykyisellään jopa kolmannes ikäluokasta ei suorita varusmiespalvelusta. Tämä joukko karsiutuu joko kutsunnoissa tai palveluksen aikana.

Kaikkonen: Koulutuskin kaipaa uudistamista

Kaikkosen mukaan paitsi palveluskelpoisuusvatimuksia myös varusmiesten koulutusta voitaisiin uudistaa. Hän sanoo, että tämän päivän taistelu ei ole vain sissitoimintaa tai kaupunkitaistelua, vaan varusmiehiä tarvitaan monenlaisiin tehtäviin.

Kaikkosen mielestä pitäisi pohtia, voitaisiinko Puolustusvoimien koulutusta uudistaa siten, että perinteisen tastelijakoulutuksen rinnalle tulisi entistä enemmän uusia koulutuslinjoja esimerkiksi huolto- kuljetus- hallinto- ja kyberturvallisuuden tehtäviin.

Tämä voisi hyödyttää Puolustusvoimia ja avata mahdollisuuksia niille, jotka eivät nykyisin kriteerein pääse suorittamaan varusmiespalvelusta tai kykene viemään sitä loppuun saakka.

Reserviläisliiton toiminnanjohtajan Olli Nybergin mukaan varusmiesten koulutuspolut voisivat hyvin poiketa toisistaan, koska nykyisin tarjolla olevat tehtävätkin poikkeavat huomattavasti toisistaan.

– Puolustusvoimissa on vaikka kuinka paljon tehtäviä, jotka eivät eturivin kuntoa vaadi, Nyberg sanoo.

Poliittisen tahdon pitää ylittää rajat

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan tarkoitus on nyt rauhassa ja huolella pohtia asevelvollisuuden kehittämistä.

Jos uudistuksiin lähdetään, niin poliittisen tahdon pitää ylittää hallituksen ja opposition rajat.

– Hallitukset vaihtuvat, mutta tarvitsemme aina uskottavan puolustuksen, Kaikkonen sanoo.

Työryhmän on määrä saada mietintönsä valmiiksi ensi vuoden syksyyn mennessä.

Korjattu 24.2. klo 13.29: Jutussa luki aiemmin, että kolmannes varusmiespalveluksen aloittaneista miehistä keskeyttää palveluksen. Näin ei ole, vaan yhteensä kolmannes ikäluokasta ei suorita varusmiespalvelusta: tämä joukko karsiutuu joko kutsunnoissa tai palveluksen aikana.

Lue myös:

Armeijan käymättömyydestä nousi haloo – Katso varusmiespalveluksen aloituksen erot maakunnittain: Kaakkois-Suomi paras, Pirkanmaa heikoin

Puolustusministeri on valmis harkitsemaan kutsuntojen ulottamista naisiin – Kaikkonen uskoo yleiseen asevelvollisuuteen mutta kaipaa lisää sotilaita

Suosittelemme sinulle