Suomi on noussut maailman kymmenenneksi yleisimmäksi kieleksi pimeässä verkossa eli dark webissä, kertoo kyberasiantuntija Mikko S. Niemelä.
Kielen asema on yksi merkki kyberrikollisuuden kasvusta Suomessa. Niemelän Cyber Intelligence House -yrityksen keräämien tietojen mukaan suomalaisten henkilötietojen ja liikesalaisuuksien vuotaminen pimeään verkkoon on nelinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden kuluessa. Niemelä tutkimusryhmineen on kerännyt tietoja YK:n huume- ja rikosvirastolle.
Hakkerit vuotavat hakkeroimiaan tietoja pimeään verkkoon usein aluksi ilmaiseksi.
– Ensin vuodetaan, jotta saadaan maine rakennettua. Koska se on anonyymi verkko, niin maineella on hirveän iso merkitys, Niemelä sanoo STT:lle.
Kun nimimerkki on saavuttanut mainetta, tiedoista voi pyytää rahaa.
Käyttäjätunnuksia kaupitellaan yritysvakoiluun
Yksityishenkilöt ostavat Suomessa pimeästä verkosta eli pääsääntöisesti tor-verkosta eniten huumeita. Määrällisesti eniten liikkuvat kuitenkin henkilötiedot ja luottokorttitiedot, Niemelä kertoo.
– Passit ovat olleet pitkään yksittäinen kysytyin dokumentti, Niemelä lisää.
Näin on hänen mukaansa niin maailmalla kuin Suomessa. Passeja tarvitsee etenkin järjestäytynyt rikollisuus. Niillä voi liikuttaa ihmisiä maasta toiseen esimerkiksi terrorismitarkoituksessa ja avata tilejä väärällä henkilöllisyydellä.
Myös salasanoilla ja käyttäjätunnuksilla yritysten sisäisiin tietojärjestelmiin käydään kauppaa. Niitä halutaan erityisesti teknologia- ja tuotekehitysyrityksiin, joita on paljon Suomessa. Tämä lisää osaltaan Suomen kyberrikollisuutta, Niemelä kertoo.
Tiedot päätyvät yritysvakoiluun
– Firmat eivät suoraan halua ostaa tuollaista tietoa, mutta se menee ovelan välikäden kautta. Myydään vaikka markkinatutkimusta, miten kilpailijat tässä maassa toimivat. Joissain tutkimuksissa saattaa olla yllättävänkin tarkkoja tietoja. Siinä vaiheessa harva kysyy, miten voi olla näin tarkkoja tietoja kilpailijoista, Niemelä kertoo.
Yritysinformaation ostaja ei välttämättä edes tiedä, että tieto on hankittu rikollisin keinoin.
Yksittäinen ihminen ei voi Niemelän mukaan tehdä paljoa
Yksi ilmeinen selittävä tekijä kyberrikollisuuden suurelle määrälle on, että Suomi on pitkälle digitalisoitunut maa. Miten kyberrikollisuuden torjunnassa on onnistuttu, jos tietovuodot ovat lisääntyneet näin paljon viime vuosina?
Niemelän mukaan tähän vastaamiseksi pitäisi tietää, mikä tilanne olisi, jos asialle ei olisi tehty mitään. Hänen mukaansa kansainvälisessä rikospoliisijärjestö Interpolissa Suomi tunnetaan kovana maana rikosten torjunnassa.
– Yksittäinen ihminen ei voi tehdä hirveän paljon oman tiedon suojaamiseen. Pallo menee firmoille ja valtion organisaatioille, jotka säilyttävät arvokasta dataa, Niemelä sanoo.