Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää myös maatalouden päästöjen leikkauksia. Yksi keino siihen on alkaa tuottaa lannasta biokaasua.
– Jos traktorit saadaan toimimaan biokaasulla, niin maatilan polttoaineen kulutusta voidaan pudottaa kolmasosaan. Toiseksi omalla tilalla tuotettu lämpö ja sähkö vähentävät hiilijalanjälkeä, sanoo Ammattiopisto Lappian toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi.
Biokaasusta kolmasosa on hiilidioksidia ja kaksi kolmasosaa metaania, joka on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Biokaasun tuotannolla vähennettäisiin näiden kaasujen pääsyä ilmakehään.
Lisäksi lannan tehokkaampi hyötykäyttö biokaasun tuotannossa vähentäisi tarvetta raivata turvemaita pelloksi. Niinpä esimerkiksi Luonnonvarakeskus onkin esittänyt biokaasun tuotannon tukemista.
Liikenteen polttoaineena biokaasu olisi ympäristöystävällinen vaihtoehto.
Maatilalle investointi maksaisi itsensä takaisin
Tervolan Louella ammattiopisto Lappian biokaasulaitos on toiminut noin seitsemän vuotta. 95kW tehoisen laitoksen vuorokausituotanto on yhden megawattitunti. Siihen tarvitaan kahdeksan kuutiota lietelantaa ja 500–800 kiloa nurmea.
Tervolassa suurin osa laitoksen tuotannosta käytetään noin 100 neliön kasvihuoneen lämmittämiseen.
Toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi sanoo, että maatilalle laitos voisi maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa.
– Seitsemän vuoden aikana kustannukset ovat tulleet aika lailla alas ja laitosmallit ovat muuttuneet. Hintaluokka alkaa olla noin 400 000 euroa. ELY-keskuksen 35 prosentin investointituen avulla takaisinmaksuaika on 10–11 vuotta, hän laskee.
Saariniemi arvelee, että biokaasulaitokset yleistyvät edelleen hintojen laskiessa ja tiedon levitessä. Tällä hetkellä Suomesta löytyy Saariniemen mukaan noin 30 biokaasulaitosta.
Hautala: "Toisen jäte on toisen raaka-aine"
Saariniemi kertoo, että Tervolaan on rakentumassa osaamiskeskittymämalli.
– Siihen liittyy yritystoimintaa, neuvontaa ja tutkimusta. Luonnonvarakeskus on vahvasti asettumassa tähän tontille. Lisäksi täällä toimii Leader Peräpohjola. Eli maaseudun toimijat koontuvat tänne.
Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) uskoo, että Tervolan toimintamallille on laajempaa kysyntää.
– Tervolassa on syntynyt mielenkiintoinen toimintamalli, joka perustuu paikalliseen kiertotalouteen. Tärkeää on juuri laaja-alainen yhteistyö ja se, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Kaikki hyötyvät ja ympäristö puhdistuu, hän sanoo.
Parhaillaan Tervolassa testataan poron teurasjätteen, kalan perkuujätteen sekä leipomoiden ja keittiöiden jätteiden tehokkuutta biokaasun tuotannossa.
Biokaasun verotuksessa pitäisi huomioida kestävä tuotantotapa
Hautalan mielestä biokaasulla voitaisiin vähentää myös liikenteen päästöjä. Yksi osa hallituksen ilmastotavoitteita on liikenteen päästöjen vähentäminen puoleen vuoteen 2030 mennessä.
Haasteena on se, että Euroopan unioni laskee päästöjä vain piipun päästä.
– Jos esimerkiksi verotuksessa huomioitaisiin se, että biokaasun tuotantotapa on hyvin kestävä ja se ratkaisisi muitakin ongelmia. Sillä estettäisiin ravinteiden hukkaaminen vesistöön, saadaan luonnonmukaista lannoitetta ja ehkäistään lannan metaanipäästöjä ilmakehään, Hautala listaa.
Hautala pitää mahdollisena, että EU:n alueella 10 prosenttia autoista voisi kulkea biokaasulla.
– Mielestäni biokaasulla kulkevat autot vastaavat sähköautojen puhtautta, Hautala sanoo.
Potentiaalia biokaasun tuotantoon Suomessa riittää. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan maatalousmassojen biokaasupotentiaali on 4 TWh luokkaa.
EU:ssa jaossa tuhat miljardia
Euroopan unionin tuoreessa ilmastopaketissa on jaossa yli tuhat miljardia euroa. Hautala pitää mahdollisena, että paketista voisi saada tukea biokaasuhankkeiden kehittämiseen Suomessa.
– Juuri tällä Tervolan toimintamallilla on ihan oma paikkansa. Näkisin, että tukia pystyy saamaan.
Suomessa olisi kuitenkin kyettävä nykyistä laajempaan yhteistyöhön, koska hankkeet ovat yleensä pieniä ja niissä on vähän toimijoita.
– Olen itse miettinyt sitä, että kannattaisiko muodostaa laajempia konsortioita, joissa tutkijat, viranomaiset, yritykset ja oppilaitokset eri paikkakunnilla edistävät näitä asioita yhdessä, jolloin saataisiin ehkä enemmän tukia, hän pohtii.
Edit: 26.2.2020 kello 14.06 jutussa on täsmennetty laitoksen tuotannon ilmaisua.
Lisää aiheesta: