Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Harmaat lehtopöllöt vaihtuvat metsissämme ruskeisiin. Varpuset kutistuvat. Tunturien linnut vähenevät.
Näin kuvaavat Suomen linnuston muuttuvaa tilannetta ilmastonmuutoksen kourissa luontotoimittaja ja kirjailija Mari Pihlajaniemi ja Helsingin yliopiston alaisen Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen kirjassaan Linnut ja ilmasto – matka muuttuvaan luontoon.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset lintuihin ovat paljon muutakin kuin leutoina talvina pohjoiseen jääneitä talvehtijoita tai aikaisin saapuvia muuttolintuja. Vaikutukset ulottuvat syvälle, ja ne ovat monimutkaisia. Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin eri tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet.
– Lintujen elämä ei ole entisellään. Ei ole mitään lintujen elämän osa-aluetta, joka ei olisi jollain lajilla muuttunut ilmastonmuutoksen seurauksena tai tulisi muuttumaan jatkossa, Pihlajaniemi sanoo.
Lajit ovat siirtyneet, niiden elämän ajoitukset ovat muuttuneet, monet tulevat aikaisemmin keväällä ja lähtevät myöhemmin syksyllä. Joidenkin lintujen ravinto vähenee, toisten runsastuu. Joidenkin lintujen koko jopa pienenee.
– Minut yllätti se, miten ilmastonmuutoksen lonkerot yltävät lintujen elämässä kaikkialle. Sään lisäksi muuttuvat aikataulut, ravinto, lajitoverit, saalistajat, loiset, pesäpaikat, kilpailu, lisääntyminen. Ihan kaikki. Erityisesti viimeisten 20-30 vuoden aikana muutos on ollut hämmästyttävän nopeata, Pihlajaniemi sanoo.
Jos sinisimpukat katoavat, haahkat ovat pulassa
Talvien ja keväiden lämpenemisen vaikutukset ovat monimutkaisia. Edes ne, joiden pitäisi muutoksesta hyötyä, eivät välttämättä pysty siihen. Syitä tähän on monia, ja jokaisen lajin tarina on erilainen. Haittoja voi olla moninaisesti; elintila loppuu tietyillä lajeilla, tavallisilla lajeilla voi olla vaikeuksia ajoituksen kanssa.
Yksi syy nousee kuitenkin ylitse muiden: Ilmaston muuttuessa, yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät.
– Ne eivät välttämättä pysy ilmastonmuutoksen mukana; muu ravintoverkko saattaa muuttua sillä tavalla, että niille on vähemmän ravintoa, kuten haahkoilla, tai niiden loismäärät lisääntyvät tai saalistajat lisääntyvät eli koko ravintoverkko saattaa muuttua erilaiseksi, Lehikoinen sanoo.
Haahkan pääravinto, sinisimpukka, tarvitsee suolaista vettä. Ilmastonmuutoksen myötä sateet lisääntyvät Itämeren alueella, joet puskevat makeaa vettä ja meri laimenee. Suolaisuuden vähetessä sinisimpukat ovat vaarassa hävitä pohjoiselta Itämereltä. Suomen haahkakanta on ansassa.
– Haahka on pulassa siinä vaiheessa. Jonkun verran se voi käyttää muutakin ravintoa, mutta ei missään ole sellaista runsasta haahkapopulaatiota, joka pärjäisi kokonaan ilman sinisimpukkaa, Pihlajaniemi sanoo.
Sinisorsat taas kuuluvat voittajiin. Ne hyötyvät talvien lämpenemisestä ja kasvaneesta sulan veden ajasta. Yleislajille kelpaa monenlainen ravinto. Ilmaston lämmetessä ne voivat siirtyä kohti pohjoista, sillä sopivia elinympäristöjä riittää.
Esimerkiksi suokukon tilanne kuvaa hyvin sitä, että kyseessä on maailmanlaajuinen muutos. Sahelin alueelle talveksi muuttavat suokukot ovat kohdanneet talvialueillaan valtavaa kuivuutta. Suomessa pesivien suokukkojen kanta on tippunut yli 90 prosenttia lyhyessä ajassa. Lajiin vaikuttaa ilmastonmuutos sekä Suomessa, Sahelissa että muuttomatkan varrella.
– Vähenemistahti on aivan uskomattoman nopea. Suokukon elämä ei todellakaan ole enää ennallaan, Pihlajaniemi sanoo.
Jotkut lajit hyötyvät lämpimistä talvista toisia enemmän, ovat paremmassa kunnossa keväällä ja pystyvät matkaamaan pesimäalueilleen aikaisemmin. Esimerkiksi tutkittaessa Ranskassa talvehtivia taveja on havaittu, että ne ovat lämpimien talvien jälkeen tuhdimpia ja siten paremmassa kunnossa aloittaessaan pesimäkauden Pohjois-Euroopassa.
Erot lajien kyvyssä sopeutua ja hyötyä muutoksesta asettavat ne keskinäisessä kilpailussa eriarvoisiin asemiin.
Uuteen ilmastoon voi yrittää sopeutua jäämällä paikalleen ja muuttumalla. Jos se ei onnistu, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Kaikki eivät pysty kumpaankaan.
Mari Pihlajaniemi
Linnut kertovat koko ekosysteemin muutoksesta
Tarkkailemalla lintuja pystymme päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko ekosysteemiin.
Lintuja on tutkittu, koska niistä on hyviä tutkimusaineistoja. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin kaikkiin muihinkin lajiryhmiin yhtä monipuolisesti.
– Ja sitä kautta ravintoverkkoon ja koko ekosysteemiin, Lehikoinen sanoo.
Suojelualueet auttavat lintuja
Ilmastonmuutoksen kanssa samanaikaisesti on käynnissä luonnon monimuotoisuuden kriisi. Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa.
Lajeja voi myös auttaa sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Yksi hyvä esimerkki ovat suojelualueet. Useissa tieteellisissä artikkeleissa on todettu, että suojelualueet puskuroivat ilmastonmuutoksen vaikutusta. Lajiyhteisö suojelualueen sisällä muuttuu hitaammin kuin vierellä suojelemattomalla alueella.
– Erityisesti topografialtaan vaihtelevat suojelualueet, joilla on mäkiä ja notkelmia ja vaihtelevaa ympäristöä, pystyvät erityisen hyvin suojaamaan lajeja, Pihlajaniemi sanoo.
Tutkimukset koskevat lintuja, mutta Pihlajaniemen mukaan ne hyvin todennäköisesti koskevat myös muitakin lajeja ja lajiyhteisöjä.
Kun yksi pieni palanen muuttuu, muutos heijastuu kymmeniin - satoihin muihin pieniin palasiin ja jossain määrin kumuloituukin.
Mari Pihlajaniemi
Lue myös:
Tutuista suomalaisista lintulajeista on tullut uhanalaisia – katso tästä, mikä muuttui
Kuinka hyvin tunnistat lintuja? Testaa Yle Luonnon lintutestissä
Punainen lista – Katso mitkä linnut ja muut lajit ovat uhanalaisia
Jutun lintukuvat ovat Linnut ja ilmasto – matka muuttuvaan luontoon -kirjan kuvitusta. Ne on ottanut kirjaa varten Heikki Eriksson.