Valtion omistamat yhtiöt halutaan linjaan hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) julkistaa maaliskuun aikana niin sanotun omistajaohjauksen periaatepäätöksen, joka sisältää ensimmäistä kertaa myös ilmastovelvoitteita.
Tuppurainen on sanonut aiemmin, että yhtiöiden on jatkossa tunnistettava ilmastovaikutuksensa ja laadittava toimenpidesuunnitelmat.
Ylen tietojen mukaan uusi periaatepäätös ei sisällä yrityskohtaisia vaatimuksia päästövähennyksistä. Kyse on sen sijaan yleisestä, kaikkia yrityksiä koskevasta velvoitteesta.
Valtiolla on omistuksia yli 60 yrityksessä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia ilmastopäästöjen suhteen.
Suurimpiin päästäjiin kuuluvat Fortum, Finnair, Gasum, Neste ja Vapo, joiden hiilidioksidipäästöt yltävät yhteensä lähes 30 miljoonan tonniin.
Mittaluokkaa antavat Suomen kokonaispäästöt, jotka olivat viime vuonna 56 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Lisäksi Gasumin ja Nesteen toimittamien polttoaineiden käytöstä aiheutuu yhteensä yli 50 miljoonaa tonnia päästöjä. Polttoaineita viedään ja käytetään myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Omistajaohjaus on ilmastopolitiikan kannalta painava päätös, ilmastoasiantuntija Lasse Leipola yritysten vastuullisuutta tarkkailevasta Finnwatchista sanoo.
– Sitä kautta on mahdollisuus vaikuttaa valtaviin päästöihin.
Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet valtiolta tiukempaa ohjausta. Ennen viime kevään vaaleja kaikki nykyiset hallituspuolueet kannattivat omistajaohjauspolitiikkaa, joka on linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
Kyseessä on Pariisin ilmastosopimuksen turvallisena pidetty raja ilmaston lämpenemiselle.
– Tämä pitäisi olla ihan selvä juttu. Ennen vaaleja näin luvattiin, ja nyt on aika lunastaa lupaukset, Leipola sanoo.
Se tarkoittaisi Leipolan mukaan esimerkiksi sitä, että valtion pitäisi vaatia omistamiltaan yrityksiltä fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista.
– Esimerkiksi kivihiilen osalta aikataulu voisi olla, että siitä pitää luopua vuoteen 2030 mennessä ja ettei uusia voimaloita avata, Leipola sanoo.
Leipolan mielestä valtion omistamat yritykset ovat niin erilaisia keskenään, etteivät samat tavoitteet sovi kaikille. Tietyiltä yrityksiltä pitäisi siksi vaatia pidemmälle meneviä toimia.
Suurin kysymys juuri nyt on Fortum, jonka Uniper-kaupoista on käyty viime viikkoina kiivasta keskustelua. Fortum on päättänyt nostaa omistusosuuttaan saksalaisessa energiayhtiössä, joka aikoo avata uuden kivihiilivoimalan.
Kivihiilivoimala on räikeässä ristiriidassa Suomen ilmastopolitiikan kanssa. Suomi aikoo kieltää kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä.
Uniper-kaupan myötä Fortumin päästöt yksin nousevat yli Suomen kokonaispäästöjen. Uniperin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 59,5 miljoonaa tonnia.
Hallitus ei ole toistaiseksi halunnut ottaa kantaa Fortumin kauppoihin.
Omistajaohjauksesta vastaavasta ministeriöstä kerrotaan nytkin Ylelle, ettei toisen maan toimia haluta säädellä. Ministeriön mukaan Uniperin voimala on Saksan valtion ja Uniperin välinen asia.
Fortum taas osoitti olevansa haluton 1,5 asteen tavoitteeseen tällä viikolla, kun se torjui ympäristöjärjestö WWF:n ehdotuksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta.
Luonnonsuojelujärjestö esitti, että Fortumin yhtiöjärjestykseen kirjattaisiin tavoite yhtiön toiminnan sopeuttamisesta Pariisin sopimuksen lämpenemisrajaan.
Järjestö ehdotti niin sanotun tieteeseen perustuvan suunnitelman laatimista päästövähennyksille. WWF on Fortumin osakkeenomistaja.
– Fortumin kieltäytyminen on vahva signaali, että omistajaohjausta tarvitaan. Yritysten ajattelu on lyhytnäköistä, Leipola sanoo.
Fortum perusteli kieltävää vastaustaan muun muassa sillä, että ilmastotavoite tarkoittaisi poikkeamista osakeyhtiölain mukaisesta tarkoituksesta, joka on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Fortum ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle. Lopullinen päätös tehdään yhtiökokouksessa, yhtiö viestitti.
Tieteeseen perustuvat suunnitelmat puuttuvat muiltakin
Tieteeseen perustuvat suunnitelmat päästöjen vähentämiseen puuttuvat Fortumin lisäksi muiltakin valtion omistamilta yrityksiltä.
Kyseessä on kansainvälinen järjestöjen laatima työkalu, jonka avulla yrityksille suunnitellaan 1,5 asteen tavoitteen mukainen päästövähennyspolku. Sen toteutumista myös seurataan.
– Kaikkien yritysten pitäisi laskea aikataulutettu suunnitelma, sanoo Mari Pantzar Sitrasta. Hän johtaa hiilineutraali kiertotalous -teemaa.
Joiltain suomalaisyrityksiltä suunnitelmat löytyvät jo. Sience Based Targets -sivuston listauksen mukaan yhteensä 17 yritystä on laatinut tieteeseen perustuvan suunnitelman. Joukossa ovat esimerkiksi Outokumpu, Outotec, Metsä Board, UPM Kymmene ja Nokian Renkaat.
Ongelmallisimpia ovat yritykset, joiden koko liiketoiminta on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa.
Finnairin päästöt ovat viime vuosina nousseet lentoliikenteen kasvun mukana ja yhtiö toteaakin vastuullisuusraportissaan, ettei ole pääsemässä aiemmin asettamaansa päästövähennystavoitteeseen.
Lentoliikenteen päästöjen vähentämisen keinoja ovat lähinnä reittien suunnittelu sekä biokerosiini ja erilaiset kompensaatiot.
Vapon päästöt taas syntyvät turpeen tuottamisesta ja polttamisesta. Turpeen energiakäytöstä syntyvät päästöt vastaavat suuruusluokaltaan liikenteen päästöjä.
Turpeen polton puolittamisesta on linjattu jo hallitusohjelmassa, mutta päätökset esimerkiksi verotuen poistamisesta puuttuvat.
Lasse Leipola painottaa, että valtio voi omistamalla vaikuttaa ilmastotavoitteisiin tehokkaammin kuin omistuksista luopumalla.
– Esimerkiksi Fortumille ja valtio-omistajalle olisi mahdollista myydä hiilivoimalat pois. Silloin ne voisivat päätyä jonkun vastuuttomamman omistajan käsiin, hän sanoo.
Aiheesta voi keskustella huomisiltaan klo 23:een.
Lue lisää: